Perttu Häkkinen & Vesa Iitti
Valon kantajat, välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä
LIKE, 2015
Syväsukellus suomalaiseen okkultismiin
Keittikö valtakunnanjohtaja kissan saatanallisessa rituaalissa? Kanavoitiinko ”Jäähyväiset aseille” -kappaleen sanat avaruusolioilta? Onko Vesa-Matti Loiri selvänäkijä?
Suomen itsenäisyyden ajan historiasta on kirjoitettu kasapäin opuksia, mutta tuskin yhtäkään näin outoa.Valonkantajat on hämmästyttävä, ja lajissaan ensimmäinen, populaarihistoriallinen syväsukellus maamme rikkaaseen esoteeriseen hengenelämään. Lönnrotmaisin vedoin se maalaa elävän kuvan suomalaisen tajunnan mystisestä yöpuolesta, jonka ylisillä seikkailevat niin ruumiinsilpojat, natsit, teosofit ja joogit kuin meediot, ufokontaktihenkilöt ja perkeleenpalvojatkin.
Luettuasi tämän teoksen kotimaasi näyttäytyy sinulle täysin uudessa valossa.
Tutustuin kirjaan erittäin varauksella, koska en osannut paljoa odottaa mitä kirja piti sisällään, se kuitenkin yllätti minut erittäin positiivisesti ja sitä onkin ensimmäisen lukukerran jälkeen selailtu usesti ja etsitty tietoa. Kirja sisältää kymmenittäin mielenkiintoisia henkilöitä.
Itselleni eniten kolahti Oliver Hawk, joka on myös itselleni sukua, en tiennyt hänen olevan tässä kirjassa ja kun luin hänestä tästä kirjasta yllätyin millainen mies hän oikeasti olikaan. En ollut koskaan kuullut tarinoita hänestä, en ainakaan sellaisia joita kirjassa oli. Tiesin hänen olleen mestarillinen hypnotisoija, joka esiintyi myös ulkomailla paljon. Kuitenkin hänen "saatanallinen" puolensa oli yllätys ja ehkäpä se kiinnostavin koko kirjassa.
Muita kirjan tuttuja henkilöitä, tai ainakin nimiä joista moni on kuullut on mm. Pekka Ervast, Aino Kassinen, Pekka Siitoin joka lieneen tunnetuin suomalainen "hörhö", jos näin voi sanoa. Kaikki kirjan henkilöt ovat jollain tapaa toisinajattelijoita, erakoita, oman tiensä kulkijoita joilla on ollut koko elämän ajan pyrkimys oppia uutta ja luoda jotain omaa maailmalle.
Yksi silmiinpistävä ominaisuus kaikella kuitenkin on, niihin liittyy seksuaalisuutta ja jollain tapaa "pahan" palvontaa, saatanallisuutta (sen vuoksi tämän esittelyn fonttikin on Helvetica).
Kuinka sitten suhtautua tähän kirjaan? Kuinka paljon siitä on totta ja kuinka paljon keksittyä. Luulen, että aika moni kirjassa esiintyvä henkilö on jossain vaiheessa keksinyt itselleen mitä mielenkiintoisempia ja epäuskottavampia tarinoita, jotta he jollain tavalla pystyvät luomaan itselleen sen mystisyyden ilmapiirin jota hakevat.
Kirjan tekijät on tehneet uskomattoman kokoomistyön, jotta tällainen kirja on saatu valmiiksi. Moni aineisto joita kirjassa esitellään on ollut hankalasti saatavissa ja jos menet henkilöiden sukulaisilta tai tutuilta kysymään asioista he voivat vain sanoa että eivät tiedä, vaikka totuus on että eivät kehtaa. Kirja on varmaan yksi tämän vuoden parhaimmista tietokirjoista ja saa monen lukijan tutustumaan entistä syvemmälle salatieteeseen, erityisesti kotimaiseen.
Kommentit
Lähetä kommentti