Eero Repo - Trombi

Eero Repo

Trombi

Marketiimi, 2015

Eero Repon kirja Trombi on mielenkiintoinen tuttavuus romaanimarkkinoilla. Nimittäin yksi sen päähenkilöistä on nimeltään COO, nyt ei kuitenkaan puhuta ihmisestä vaan tuttavallisemmin Hiilidioksidista. Kun kuvataan hiilidioksidia niin se on hajuton, myrkytön, väritön kaasu, joka suurina pitoisuuksina on myös terveydelle haitallista. Tässä olisi oiva "murhaaja" jos kyseessä olisi dekkari. Sitä Repon kirja ei kuitenkaa ole vaan voisiko sen luokitella luonnonsuojelukirjaksi.

Ruuhkiin kyllästynyt Hiili Dioksidi, COO, etsii uutta kasvua, elämäntarkoitusta. Se haluaa osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. Mielipideilmasto kuumenee kun ennallistamishakkuu kerää yhteen ympäristöaktivistit, metsäviranomaiset sekä paikalliset, ja trombi kaataa niin metsän kuin suunnitelmatkin. Mikään ei ole ennallaan. Polku on enemmistön jälki, mutta kuka enää haluaa kulkea muiden osoittamaa tietä? COO asettuu pieneen mäntyyn, ihmiset löytävät itsestään ja toisistaan uuden kasvun mahdollisuuden. Kuka toimii luonnonmukaisesti? Ainakin pystykorvat Kiiski ja Saarikka, ja tietysti metsä. Trombi on kertomus kahden päivän ajalta, ihmisten ja luonnon suhteista, kasvun välttämättömyydestä.

Repo kirjoittaa sujuvaa tekstiä. Kun tekstiä lukee tulee ilmi, että kirjailija itse saattaa työskennellä alalla jossa hän on joutunut tekemisiin paljon metsän kanssa. Tarina on mielenkiintoinen ja moniulotteinen ja ennenkaikkea oivallus käyttää pientä hiilidioksidia yhtenä päähenkilönä on hieno oivallus. Kun kirjaa lukee saattaa aistia kuinka vahva elementti yksistään metsä on ja kun sinne sekoitetaan mukaan trombi, tai sitten viranomaisia tulee eteen taianomainen vastus, ja useimmiten metsä ottaa voiton. Metsän mahdille ei kukaan voi mitään.

Kirjan tarinassa mua ei häirinnyt mikään, mutta kun sai kirjan käteen tuli mieleen sana KÄÄK! Kirjan kustantaja on pieni aloitteleva kustantamo, mutta jos itse olisin ollut kyseisen kirjan kirjoittaja en olisi hyväksynyt kyseistä kantta. Ehkä kannen idea on kuvata kuinka COO imeytyy puun vuosikasvuihin. Aika pahasti epäonnistunut kansi.

Mutta ei puututa kanteen vaan kansipaperin voi heittää vaikka pois ja lukea kirja ja tarina niin se on siinä. Katsotaan mihin Repon ura tästä urkenee. Jatkuuko tarinat metsässä ja missä muodossa.