Siirry pääsisältöön

Indrek Hargla - Apteekkari Melchior ja Piritan kuristaja




Neljännessä Apteekkari Melchior kirjassa Indrek Hargla vie Melchior Wakensteden tutusta kotikaupungistaan idempänä sijaitsevalle ns. henkisen elämän keskukseen, Tallinnaan Piritan luostariin. Ja jälleen kerran apteekkari tehtävänä on paljastaa murhaaja, joka tällä kertaa on erittäin häikäilemätön ja raju. Kirjassa eletään vuotta 1431 ja Melchiorin ikäkin on jo vierinyt viidenkymmenen paremmalle puolelle ja samalla se tuo kirjoihin lisää syvyyttä ja elämänkatsomusta. Melchiorin poika on lähtemässä Lyypekkiin opiskelemaan isänsä ammattia ja kukapa tietää koska nuori Melchior seuraa isänsä jälkiä myös rikosten selvittämisessä.

Kuten edellisten kirjojen tapaan, myös tässä seurataan Melchiorin oman suvun kirousta, jonka selvittäminen on vienyt apteekkarin elämästä suurimman osan aikaa, tämä kirous vain jatkuu ja sen selvittäminen ja selviäminen tarvinnee vielä ainakin yhden jatko-osan tähän loistavaan historialliseen kirjasarjaan. Hyvä niin.

Kirjan todellinen juoni alkaa sillä kun apteekkaria tullaan noutamaan kesken hänen herkkunsa valmistamisen, sahramivohveleiden, Piritan luostariin jossa hänen on tarkoitus osallistua viisaiden miesten konsiiliin (kirkolliskokoukseen). Eräs luostarissa asuvista sisarista on menettänyt puhekykynsä ja kuten tuohon aikaan oli yksi oletus, että "sairaudet"  on Saatanan tekosia niin myös tällä kertaa. Kun apteekkari on matkalla luostariin hän törmää itse ruumiiseen ja alkaa ratkomaan tapahtunutta rikosta. Ruumis on kuristettu ja kun vielä selviää että kyseessä on jostain syystä sama mies joka on jo kerran haudattu kuolleena, alkaa olemaan soppa valmiina tähän Harglan kirjaan. Mielenkiintoista syvyyttä kirjaan tuo kirjan kuvituksena käytetyt riimukirjoitukset, jotka on osa mysteeriä monimutkaisten juonien ja keskustelujen ohessa. Ajanmyötä selviää, että lähesjokaisella joka asuu luostarissa tai on sinne pyrkimässä on omallatunnollaan jotain sellaista joka ei välttämättä kestä päivänvaloa, eli syyllisehdokkaita apteekkarilla on liiankin monta.

Kuka sitten loppujen lopulta on murhaaja, se voi olla yllätys kirjan lukevalle. Melchior tutkii rikosta jälleen loistavalla päättelyllä ja lukijalle voi jäädä hampaankoloon se, että kirjailija ei itse tarjoa kovinkaan paljoa vihjeitä joista voisi päätellä murhaajan. Ja onkin loistava idea laittaa kirjan viimeiseksi luvuksi erillisen luvun jossa apteekkari kertaa tapahtumien kulun ystävälleen ja näin myös lukija jolle kirjan juoni on tuntunut liian sekavalta saa uutta otetta kirjaa ja myös kun kirjaa lukee uudemman kertaa pääsee loistavasti heti kärryille mitä kirjassa haetaan.

Apteekkari Melchiorista kertova kirjasarja on myös loistava rikoskirjasarja niin myös historiaa kertova sarja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marko Kilpi - Undertaker -Kuolemanenkeli

Marko Kilpi Undertaker - Kuolemanenkeli Crime Time, 2018

Marko Kilpi on tullut tunnetuksi TV:n leppoisana poliisina, mutta ennenkaikkea hän on tuttu raudankovana kirjailijana ja armottomana dekkaristina. Voin hyvin väittää, että Marko Kilpi on tällähetkellä yksi Suomen parhaimpia dekkarikirjailijoita. Hänen luoma Undertaker -sarjaa taasen voi pitää parhaimpana uutena kirjasarjana joka on aloitettu viime vuosina. Löyty tietenkin useita pitkänlinjan kirjailijoita, joiden jokaisessa dekkarissa päähenkilö on sama ja näin ollen muodostaa sarjan, esimerkiksi Mäen Vares, Jokisen Koskinen tai sitten Koskisen aloittama Murhan vuosi -sarja, jotka kaikki ovat laadukkaita sarjoja. Mutta jos puhutaan aivan tuoreista niin Marko Kilpi on onnistunut murtamaan erilaisuudellaan ja voisi jopa puhua että hieman kansainvälisillä otteilla kirjoitetun sarjan kanssa paikan dekkarikärkeen.
Kilven päähahmo Kivi on hautausurakoitsija, joka sinänsä on mielenkiintoinen uutuus dekkareissa. Ja hänen voiko jopa sano…

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Seppo Jokinen - Lyödyn laki

Seppo Jokinen Lyödyn laki Crime Time, 2018


Lyödyn laki on jo 23. Seppo Jokisen dekkari. Maailmanlaajuisellakin mittakaavalla ajateltuna se on suuri määrä sarjaan, joka kertoo yhdestä ja samasta sankarista. Seppo Jokinen on myös palkittu kirjailija, joka on saanut neljä kertaa Tampereen kaupungin kirjalisuuspalkinnon, kerran Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon sekä toistaiseksi vain kerran Johtolanka palkinnon, vuonna 2002 vuoden parhaasta dekkarista.
Itsestäni tuli Seppo Jokisen dekkareiden fani luettuani 2001 vuonna ilmestyneen Hukan enkelit. Sen jälkeen vuosittain on ollut suuri odotus uudesta kirjasta. Jokinen kirjoittaa varmalla tyylillä jota kotimaisten dekkarien fani voi vain ihastella. Hän on luonut kirjoihinsa miljööt ja henkilöt jotka elävät kirja kirjalta omaa elämäänsä. He kasvavat ja heidän ympäristönsä muuttuu.
Lyödyn laki kuuluu Jokisen dekkareista TOP vitoseen. Sen hallitut juonen käänteet niin rikollisessa kuin päähenkilöiden yksityiselämässä luovat aidon…