Siirry pääsisältöön

Markku Koski - Elvis -ääni ja vimma


Markku Koski
Elvis - Ääni ja vimma
Like, 2016

50,000,000 Elvis fans can't be wrong


...he olivat oikeassa. Elvis on ilmiönä jotain aivan uskomatonta. Elvis on kuollut, niin uskotaan ja on oikeastaan loogistakin mutta sydämissä hän elää.
Elviksestä on kirjoitettu ja tullaan kirjoittamana vielä pitkään. Joka vuosi ilmestyy kymmenittäin uusia kirjoja, uusia elämänkertoja, kuvakirjoja, nuottivihkoja, aivan kaikkea. Elvis on kone, rahakone jolla muut tekevät rahaa.

Onneksi Suomessa ollaan ymmärretty, että ei ihan joka vuosi tarvita uutta Elvis kirjaa vaikka se Elvis-fanille olisikin erittäin mukava lahja. Niin varmaan itsellenikin. Markku Koski on kuitenkin tehnyt uuden Elvis -kirjan, mutta se on erilainen, ilahduttavan erilainen kuin muut. Se kertoo lyhyitä tarinoita, joita ei välttämättä ole purettu näin auki kuin tässä kirjassa. Hatun nosto kirjailijalle siitä.

Kirjan raikkaat tarinat ovat uskottavia, koska ne ovat totta. Niihin ei ole lisätty mitään ylimääräistä vaan asiat on kerrottu niin kuin ne on ja näitä tarinoita varten on haettu taustatietoa useammasta eriteoksesta koska niitähän löytyy. Juurikin nämä pienet taustatiedot tuovat tarinoihin uskottavuuden ja tunteen, että tämä kirja on tehty sydämellä meille jokaiselle Elvis -fanille ja jos et vielä ole sellainen, hommaa tämä kirja, jostain se on aloitetteva koska Elviksen ns. poismenosta tulee ensivuonna jo 40 -vuotta.

Kirja on piristysruiske Elvis -kirjojen maailmaan, se ei ole tiiliskiven kokeinen vaan se on juurikin sopiva otettavaksi mukaan junaan. Voit lukea pienen tarinan, pureskella sitä hetken ja siirtyä seuraavaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Lars Wilderäng - Tähtikirkas

Lars Wilderäng Tähtikirkas Jalava, 2017

TÄMÄ KIRJA POMPPAA YHDEKSI VUODEN 2018 PARHAIMMAKSI KIRJAKSI, TÄHTIKIRKKAASTI!

Lars Wilderängin Tähtikirkas oli mahtava yllätys. Tartuin kirjaan sattumalta, ja nyt odotellaan innolla koska trilogian seuraavat osat ilmestyvät. Kirjahan kertoo sen mikä meidän aika monen päässä varmaan pyörii: Mitä jos kaikki sähkölaitteet lakkaisi toimimasta, ei olisi sähköä.


Kirjan tarina tarjoaa kaaosta kaaoksen perään. Wilderäng tarjoaa lukijalle lähes viisisataa sivua jännittävää luettavaa. Tarinaa seurataan useamman henkilön näkökulmasta ja se luo tarinalle uskottavan, mahtavan tunnelman. Wilderäng ei myöskään pelkää kertoa niitä kovinpia hetkiä joita tällainen katastrofi voi aiheuttaa perheessä.

Kirjan tarina sijoittuu mielenkiintoisesti Ruotsiin, eikä Amerikkaan josta on totuttu saamaan useampiakin tämänkaltaisia maailmanlopputarinoita, mutta ruotsalainen kirjailija vetää pitemmän korren ja tekee kirjasta tyylikkään kokonaisuuden.

Kirja on jaettu neljään osaan.…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…