Siirry pääsisältöön

Antti Arvaja & Tuomas Mustikainen - Topi Sorsakoski : Viimeiseen korttiin


Antti Arvaja & Tuomas Mustikainen
Topi Sorsakoski: Viimeiseen korttiin
Johnny Kniga, 2016

"Nukutaan vielä vähän, nukutaanhan." Nämä olivat suomalaisten rakastaman laulajan, tulkitsijan, Topi Sorsakosken viimeiset sanat, jotka hän lausui vaimolleen, hieman ennen kuolemaansa.

Topi Sorsakoskesta varmaan riittäisi tarinoita vielä useampaan kirjaan. Edellinen kirja hänestä ilmestyi vuonna 2002, se oli Reijo Ikävalkon kirjoittama Topi Sorsakoski - Kulkukoira. 2016 ilmestynyt Viimeiseen korttiin tarjoaa tarinoita Topi Sorsakosken uran varrelta, se on täynnä haastatteluita kollegoilta, ystäviltä ja perheenjäseniltä jotka ovat seuranneet Sorsakosken uraa, jotkut alusta lähtien ja joistakin on tullut sattumankautta Sorsakosken sydänystäviää.

Omat tarinansa vuosien varrelta ovat kertoneet mm. veli Antti Tammilehto, poika Onnimanni Tammilehto, kitaristi Esa Pulliainen, laulaja Simo Silmu, laulajat Eino Grön ja Danny. Jokaisella heillä on oma näkemys ja kuva hahmosta Topi Sorsakoski ja ennenkaikkea miehestä Pekka Tammilehto joka kätkeytyy tämän rakastetun laulajan hahmoon.

Vaikka kirja on pohjimmiltaan täynnä surua, osittain epäonnisia tapahtumia, levyt ei myy, rahaa ei ole mutta on pärjättävä. Näihin kiteytyy hyvin tämä kirja, jonka Arvaja ja Mustikainen ovat tehneet usean haastattelun pohjalta. Se on hieno henkilökuva Topi Sorsakosken musiikista, hänen levyistä, sillä tämä on kirja joka paneutuu musiikkiin ja sen tuomaan kunnianhimoon ja menetykseen.

Topi Sorsakoski oli ja on edelleenkin artisti johon ikää tai sukupuolta katsomatta voi rakastua. Hänen äänensä on jotain sellaista jota ei tule vastaan. Hän tulkitsi kappaleet, hänestä pidettiin tai ei pidetty mutta suurin osa rakastai häntä ja Topi Sorsakoski piti siitä, että häntä rakastettiin. Vaikka hän pohjimmiltaan oli ujo ja hiljainen mies, oli hän kuitenkin puheiden mukaan suuri seuramies joka osasi tarinan kerronnan mutta ei tuonut itseään liikaa esille, hän tarkkaili ja iski jutuillaan kun oli sen aika.

Topi Sorsakoski - Viimeiseen korttiin esittelee miehen joka olisi ansainnut vielä pitkän uran. Viimeiset vuodet se oli tasaista, mutta puurtamalla hän vei uraansa eteenpäin ja luotti omaan itseensä, niin laulajana ja hän halusi kokeilla uutta. Tekemättä jäi esimerkiksi rockabilly -levy jota Sorsakoski haaveili ja oli pyytänyt jo siihen mukaan taustasoittajiakin, mutta se jäi toteuttamatta.

Tämä kirja on varma isänpäivä lahja jokaiselle isälle, jokaiselle suuren musiikin fanille.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…

Marja Aarnipuro - Maakellarin salaisuus

Marja Aarnipuro Maakellarin salaisuus Crime Time, 2017

Marja Aarnipuro on helsinkiläinen toimittaja, Apu-lehden päätoimittaja. Tietojen mukaan hän on myös avovaimo, aikuisten lasten äiti ja Osku-koian emäntä. Hän tykkää rentoutua maalaismaisemissa, juoksee, nyrkkeilee ja vietää liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa. Aiemmin Aarnipuro on kirjoittanut kiiteltyjä teoksia, jotka käsittelevät rintasyöpää, mutta nyt Aarnipuro tekee loikkauksen dekkarimaailmaan ja toivottavasti hän pysyy siellä kauan, unohtamatta kuitenkaan kirjoittaa kirjoja asioista jotka koskettavat montaa suomalaista naista.
Aarnipuro aloittaa Maakellarin salaisuus kirjallaan dekkarisarjan Kaarina Riikonen ratkaisee. Ja aloitaakin sen täydellisesti. Aarnipuro marssittaa dekkarigenreen uuden hahmon, Kaarinan, joka kirjailijan tapaan toimii toimittajana. Eräänä päivänä Viikko-lehden toimittaja Kaarina löytää oman kesäpaikkansa maakellarista surmatun miehen. Mikä voisikaan olla toimittajalle parempi jutun paikka kun ruumis j…