Siirry pääsisältöön

Alan Bradley - Loppusoinnun kaiku kalmistossa


Alan Bradley
Loppusoinnun kaiku kalmistossa
Bazar, 2016


Loppusoinnun kaiku kalmistossa on viides osa erittäin suosittuun Flavia de Luce-sarjaan. Se kertoo yksitoistavuotiaasta tytöstä, nirppanokasta, Flavia de Luce joka on hulluna rikosten tutkimiseen ja kemiaan. Hän osaa ärsyttää ja ihastuttaa niin lukijoita kuin läheisiä perheenjäseniään. Flavia de Luce -sarjassa yhdistyy perinteinen dekkari, vanhat Viisikot ja napakka huumori.

Kirjailija Alan Bradley nousi suosituksi kirjailijaksi vasta eläkeiällä ja kun ensimmäinen osa tähän sarjaan ilmestyi oli Bradleyn suosio taattua. Kirjoista ollaan tekemässä myös sarjaa jota odotan innolla kuten myös uusia suomennoksia. Kirjan kansitaide on hienoa, se on ollut niin jokaisessa kirjassa ja ne tekevät yhdessä hienon kansigallerian jota kelpaa esitellä kirjahyllyssään.

Tapahtumapaikkana kirjassa on 1950 -luvun maaseutumainen kaupunki. Sarjassa on se hyvä puoli, että niitä ei tarvitse lukea järjestyksessä, kunhan vain luet. Kirjoissa kerrataan hyvin mitä oleellista on tapahtunut jos se on tarpeellista, esimerkiksi miksi Flavia de Luce asuu kartanossa Buckshwissa.

Kirjan tarina alkaa kun Bishop's Laceyn kylän suojeluspyhimyksen Pyhän Tanceredin kuolinpäivän 500-vuotisjuhla lähestyy. Pyhimyksen hauta avataan ja kuinka ollakkaan Flavia de Luce on ensimmäisenä lykkäämässä itsensä paikkaa johon hän ei kuulu, kuinkas muutenkaan. Kivipaaden kannen alla on kuitenkin yllätys, siellä on ruumis, se on melkoisen tuore ja kuuluu urkuri Collicutille. Ei siinä vielä mitään ihmeellistä Flavian elämään mutta kun ruumis on oudosti naamioitu lisää se Flavian kiinnostusta ja jälleen kaupungin poliisi on helisemässä tämän piikkinokkaisen pikkutytön edessä.

Loppusoinnun kaiku kalmistossa on hyvää viihdettä kuten ovat jokainen sarjan kirja. Alan Bradley osaa kuljettaa tarinaa eteenpäin sujuvasti ja oletan että yksi hyvä syy siihen on se että hän haluaa pitää päähenkilönsä Flavian aina samanikäisenä jolloin hän pystyy kirjoittamaan Flavian elämään paljon uusia asioita. Jos Flavia vanhenisi olisi hän jo teini-ikäinen, mutta toisiko se samanlaista kiinnostusta jos rikoksia tutkii teini-ikäinen tyttö.


Koko Flavia de Luce -sarja kannattaa ehdottomasti lukea!







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…

Marko Lönnqvist - Elämäni gangsterina

Marko Lönnqvist Elämäni gangsterina toim. Jarkko Sipilä Crime Time, 2016
"Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Ennenäkemätön kuvaus liivijengien tiukasti salatusta, huumehöyryisestä ja väkivaltaisesta maailmasta."

En yleensä lue paljoakaan elämänkerta kirjallisuutta, mutta Marko Lönnqvistin tarina tuntui kiinnostavalta ja se sai tarttumaan kiinni kirjaan. Tämä on elämänkerta jollaista en ainakaan muista että olisi ennen julkaistu tai ne ei ainakaan ole saanut niin suurta mediahuomiota. Yksi syy lienee siinä, että kirjan kirjoittaja on yksi Suomen vaarallisemmaksikin rikolliseksi tituleerattu entinen Cannonball jengin jäsen. Yleensä nämä jengin jäsenet mielletään rikollisiksi mutta jokaisen miehen taustalla on kuitenkin yleensä normali perhe-elämä ja moottoripyörä touhu on heidän harrastus, työ tai ainoa vapaa-ajantoimi kotona odottavasta perhe-elämätä.
Äskettäin Arman Alizad vieraili Arman Pohjatähden alla ohjelmassaan samaisen…