Siirry pääsisältöön

Carl-Johan Forssén Ehrlin - Kani joka tahtoi nukahtaa


Carl-Johan Forssén Ehrlin
Kani joka tahtoi nukahtaa
Otava, 2015



Tämä kirja lupaa paljon. Kirjan tekijä on ruotsalainen psykologi Carl-Johan Forssén Ehrlin joka julkaisi kirjan omakustanteena. Kirjasta nousi valtava hitti ja se on nyt myös käännetty Suomeksi. Kirjassa on ohjeistettu miten tarina luetaan, siinä on kohtia jotka pitä lukea hiljaisella äänellä ja palata jälleen normaaliin lukuääneen. Välillä kehotetaan painottamaan joitakin sanoja voimakkaammin, välillä taas lukijaa kehotetaan haukottelemaan.

Olen lukenut kirjan pari kertaa lapselle, voi olla että lapsen pitäis jotenkin sisäistää tarina jotta se alkaa tehoamaan. Kun haukottelen, haukottelee lapsikin, se on jotenkin tarttuvaa kuten jokainen tietää. Kun luin kirjaa, lapsi oli väsynyt ja jaksoi kuunnella tarinan loppuun mutta mielestäni kirjan tarina on liian pitkä. Huomasin, että lapsi jossain välissä herpaantui eikä jaksanut kuunnella tarinaa rauhassa loppuun.

Kirjassa kerrotaan että sen hieman omaperäiset lauserakenteet ovat tarkoituksen mukaisia. Kirjaa luettaessa tuntui, että tarinassa on haettu jonkinlaista hypnoottista vaikutusta. En tokikaan tunne hypnoosin perusteita, mutta tarinassa hoetaan esimerkiksi NYT sanaa aika useasti sekä nukkumis sanaa eri muodoissa.

Onko lapsen tarkotus nukahtaa hypnoosin voimalla, vaan niin että hän pystyy rentoutumaan ilman poppakonsteja tarinaa kuunnellessa.

En lähde kirjaa moittimaan, mutta iltasatuna se varmaan toimii tiettyihin lapsiin. Tässä on taas yksi kirja jota on osattu markkinoida oikein. Se on hyvä kirja tarinaltaan, mutta sen tarkoitus perät eivät ole ihan sopivia jos sen taustalla on hypnoottiset voimat.

Lukekaa kirja, voitte lukea sen myös lapsellenne mutta varautukaa siihen että jokainen "kani" ei tahdo nukahtaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…

Lars Wilderäng - Tähtikirkas

Lars Wilderäng Tähtikirkas Jalava, 2017

TÄMÄ KIRJA POMPPAA YHDEKSI VUODEN 2018 PARHAIMMAKSI KIRJAKSI, TÄHTIKIRKKAASTI!

Lars Wilderängin Tähtikirkas oli mahtava yllätys. Tartuin kirjaan sattumalta, ja nyt odotellaan innolla koska trilogian seuraavat osat ilmestyvät. Kirjahan kertoo sen mikä meidän aika monen päässä varmaan pyörii: Mitä jos kaikki sähkölaitteet lakkaisi toimimasta, ei olisi sähköä.


Kirjan tarina tarjoaa kaaosta kaaoksen perään. Wilderäng tarjoaa lukijalle lähes viisisataa sivua jännittävää luettavaa. Tarinaa seurataan useamman henkilön näkökulmasta ja se luo tarinalle uskottavan, mahtavan tunnelman. Wilderäng ei myöskään pelkää kertoa niitä kovinpia hetkiä joita tällainen katastrofi voi aiheuttaa perheessä.

Kirjan tarina sijoittuu mielenkiintoisesti Ruotsiin, eikä Amerikkaan josta on totuttu saamaan useampiakin tämänkaltaisia maailmanlopputarinoita, mutta ruotsalainen kirjailija vetää pitemmän korren ja tekee kirjasta tyylikkään kokonaisuuden.

Kirja on jaettu neljään osaan.…