Siirry pääsisältöön

Harri Nykänen - Likainen Harri


Harri Nykänen
Likainen Harri
Docendo, 2015


Kun Harri Nykänen erosi Helsingin Sanomista hän sai kortin jossa kuvapuolella luki isolla ONNEA, kuvana kortissa oli skeittaava pieni koiranpentu. Kun kortin kääntää, on teksti: "Heipä hei! Paljon onnea vain suurelle mulkulle irtisanoutumisen johdosta. Haista pitkä vittu saatanan ahdistelija." Kortti oli osoitettu Ahdistelija Harri Nykäselle.

Harri Nykänen oli kaksikymmentä vuotta Helsingin Sanomien rikostoimittajana, hän kirjoitti armottomasti niin presidenteistä, muista valtaa pitävistä ja myös oman lehden pomoista. Kirja sisältää tarinoita Nykäsen toimittajan ajoilta, kaikki ne oleelliset ja kuuluisat rikokset joita Suomessa on kohdattu, kaikki ne kerrotaan Harri Nykäsen omin silmin, juuri niin kuin hän ne näki ja kirjoitti. Nykänen aloitti kesätoimittajana, ja kun työvuosia tuli lisää hän erikoistui rikoksiin, ja oppi tuntemaan henkilökohtaisella tasolla poliiseja, mutta ennenkaikka rikollisia joille hän myös maksoi saadakseen mehevän jutun ja joskus jopa rikolliset kääntyivät Nykäsen puoleen jos oli rahahuolia, he antoivat Nykäselle jutuntynkää ja Nykänen maksoi heidän laskunsa.

Nykäsen ura katkeaan Matti Ahteen tapaukseen, joka oli huulilla jokaisella muutamia vuosia sitten. Matti Ahdetta epäillään alaisten seksuaalisesta häirinnästä. Nykänen kirjoittaa tapauksesta jutun ja Helsingin Sanomat julkaisee sen erittäin varovaisena ja muokattuna versiona, niin ettei ahdistelijan nimi paljastu. Kuinkas käykään, televisiossa pyörii ohjelma nimeltään Palaneen käryä, ja koska tässä jutussa sellaista on menee Nykänen ohjelmaan haastateltavaksi ja tulee paljastamaan suorassa lähetyksessä Matti Ahteen nimen. Palaneen käryä ohjelma lopetetaan tämän lähetyksen jälkeen ja niin Nykänen kuin Ahde, kumpikin saavat potkut viroistaan.

Mediamaailma on julmaa ja sen on saanut Nykänen todeta, ja uskon että moni muukin toimittaja tehdessään juttua vääristä henkilöistä, tai henkilöt ovat oikeita mutta jutun lähestymistapa väärä, jos henkilö paljastuu niin se on uran loppu, ainakin jos henkilö sattuu olemaan tunnettu ja  vieläpä jossain määrin vaikkapa lehteen sidoksissa oleva.

Harri Nykänen (s. 1953) työskenteli kaksikymmentä vuotta Helsingin Sanomien rikostoimittajana. Kirjassa Likainen Harri Nykänen kertoo työstään, joka oli parhaimmillaan kuin suoraan elokuvasta. Nykänen esittelee monien kohu-uutisten taustoja ja kuvaa suhteitaan rikollisiin ja poliiseihin. Hän kertoo avoimesti myös ”likaisista” tempuista, joita käytti saadakseen uutisensa julki.
Kirjaa varten Nykänen läpi valtavan määrän rikostoimittajana keräämäänsä aineistoa. Haastatteluja ja puhelinnauhoituksiakin oli satoja C-kasetillisia, joista parhaita paloja on purettu kirjaan. Niihin kuuluvat esimerkiksi Supon johtajan Seppo Tiitinen haastattelu, jossa Tiitinen syyttää Nykästä kiristyksestä, ja haastattelu, jossa Nykänen kertoo Kelan pääjohtajalle Jaakko Pajulalle tietävänsä, mitä todella tapahtui Hotelli Marskin kabinetissa joulukuussa 1977. Virallisen totuuden mukaan Pajulan ja ministeri Olavi J. Mattilan kimppuun kävi joukko rikollisia. Yhdellä nauhoista on Veikkauksen pääjohtajan Matti Ahteen soitto ahdistelemalleen naiselle. Nykäsen toimittajanura päättyi Matti Ahteen ahdistelujutun paljastamiseen. Ahde sai lähteä, mutta niin sai Nykänenkin.
Tämän kirjan lukeminen muuttaa lopullisesti käsityksesi mediasta.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Lars Wilderäng - Tähtikirkas

Lars Wilderäng Tähtikirkas Jalava, 2017

TÄMÄ KIRJA POMPPAA YHDEKSI VUODEN 2018 PARHAIMMAKSI KIRJAKSI, TÄHTIKIRKKAASTI!

Lars Wilderängin Tähtikirkas oli mahtava yllätys. Tartuin kirjaan sattumalta, ja nyt odotellaan innolla koska trilogian seuraavat osat ilmestyvät. Kirjahan kertoo sen mikä meidän aika monen päässä varmaan pyörii: Mitä jos kaikki sähkölaitteet lakkaisi toimimasta, ei olisi sähköä.


Kirjan tarina tarjoaa kaaosta kaaoksen perään. Wilderäng tarjoaa lukijalle lähes viisisataa sivua jännittävää luettavaa. Tarinaa seurataan useamman henkilön näkökulmasta ja se luo tarinalle uskottavan, mahtavan tunnelman. Wilderäng ei myöskään pelkää kertoa niitä kovinpia hetkiä joita tällainen katastrofi voi aiheuttaa perheessä.

Kirjan tarina sijoittuu mielenkiintoisesti Ruotsiin, eikä Amerikkaan josta on totuttu saamaan useampiakin tämänkaltaisia maailmanlopputarinoita, mutta ruotsalainen kirjailija vetää pitemmän korren ja tekee kirjasta tyylikkään kokonaisuuden.

Kirja on jaettu neljään osaan.…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…