Siirry pääsisältöön

Ville Hänninen - Kirjan kasvot


Ville Hänninen
Kirjan kasvot
SKS, 2017

Kirjankansi jokaiselle itsenäisyysvuodelle


Yksi tärkeä markkinointikeino on luoda kirjalle näyttävä ulkoasu, kansi. Välttämättä kirjankannen ei tarvitse olla värikäs vaan yksinkertainen, hyvin vähäeleinen kansi voi olla jopa parempi myyjä kuin moninainen, täyteen tupattu kansi.

Ville Hännisen koostama kirja Kirjan kasvot sata vuotta suomalaisia kirjankansia esittelee yhden kirjankannen jokaiselta itsenäisyysvuodelta. Kirjan aloittaa vuodelta 1917 oleva Kondrar Lehtimäen kirjoittama kirja Ylös helvetistä. Ja viimeisenä on vuodelta 2017 oleva Lenita Airiston kirja Elämäni ja isänmaani. Jo pelkästään näiden kansien eroavaisuus on huima. Ennen suosittiin hyvin taiteellisia yksinkertaisiakin kansia, ja nykyään kansiin yritetään tupata paljon tietoutta, jotta ostaja saa selville mitä kirjassa on ja useimmiten kannessa on tekijän kuva kuten Airiston kirjassa.

Kirjan kasvot on läpileikkaus satavuotisesta kansi taiteesta suomalaisessa kirjahistoriassa. Se ei esittele parhaimmistoa vaan pyrkii tuomaan esille erilaisia kansia, tekijöitä niiden takana sekä kirjailijoita jotka ovat nämä teokset kirjoittaneet.

Kirjan kanteen on lainattu hyvin tuttu kuva, kirjan Sinuhe Egyptiläinen, jonka Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945, kirjasta ilmestyi vuonna 1974 sen tunnetuin kansikuva, jonka on tehnyt Björn Landström. Tästäkin kirjasta on paljon erilaisia kansikuvia olemassa, niin onnistuneita kuin hyvin epäonnistuneita. 

Parhaimmillaan lukija muistaa kirjan kannen. Monelle on varmaan tuttu tilanne, että olet nähnyt kirjankannen jossain mutta et muista nimeä. Haluat ostaa kirjan itsellesi ja kun menet kauppaan muistat vain miltä kansi näyttää ja kun oikea kansi osuu silmiin, otat kirjan mukaan.

Onnistunut kansi kestää vuosikymmeniä ja kun jonkun kirjasarjan kansi on mietitty alusta loppuu saakka rauhassa ei sitä tarvitse muutella vuosien aikana, kuten esimerkiksi suositun Mitä, missä, milloin kirja sarjan kohdalla on käynyt. Tosin viime vuosina tämänkin kirjasarjan ulkoista olemusta on hieman muuteltu, mutta perusidea on pysynyt taustalla.

Kirjan kasvot on hyvää knoppitietoutta niille jotka haluavat saada selville kuka esimerkiksi on ikonisen Tuntematon sotilas kirjan kannen tekijä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sinikka Nopola & Tiina Nopola - Risto Räppääjä ja ujo Elmeri

Sinikka Nopola & Tiina Nopola Risto Räppääjä ja ujo Elmeri Tammi, 2019 Ujo Elmeri on 19 Risto Räppääjä -sarjan kirja. Näiden lisäksi on julkaistu oheiskirjoina yhdeksän muuta kirjaa esim. kokkauskirja, liikennekirja ja kaverikirja. Risto Räppääjä on esiintynyt myös seitsemässä elokuvassa, yhdessä animaatiosarjassa ja kirjasarjasta on tehty kolme näytelmää. Kuvittajina kirjoissa on toiminut 11 ensimmäisessä Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Nukkavieru Nelli kirjasta alkaen kuvituksesta on vastannut Christel Rönns, jolloin kuvitus otti suuren harppauksen eteenpäin tuomalla Risto Räppääjän hahmot "isommiksi".  Ujo Elmeri kertoo tarinan arasta sukulaispojasta, josta Rauha aikoo tehdä reippaan. Risto ei tietenkään sulata tätä pikkupoikaa vaan pitää Elmeria varsi lapsellisena tapauksena. Ja kun tarinaan sotkeutuu mukaan vielä Elvi-täti, jolla on omat kasvatuskeinonsa niin synty varsinainen sekamelska. Nelli, kuten lähes aina, on tarkkaavainen ja huomaa, että El...

Kaarina Helakisa (toim.) - Pikku Pegasos

Kaarina Helakisa (toim.) Pikku Pegasos Otava, 2016 "400 kauneinta lastenrunoa 400 kauneinta lastenrunoa. Kaikkien lasten ikioma kirja, lastenrunouden perusteos. Pikku Pegasoksen myötä on turvallista matkata runojen maailmaan: se näyttää kuinka laaja ja rikas sekä ilmaisultaan että aihepiiriltään lastenrunouden maailma voi olla." Lapsi on pipi Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa, ei saa nousta kuin aikojen takaa. Otapas lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti! (Arvo Ylppö ja Heikki Ojansuu)  Otavan julkaisema Pikku Pegasos runokirjan 22. painos ilmestyi 2016, ensimmäisen kerran se julkaistiin jo vuonna 1980 ja sen jälkeen se on on ollut kestosuosikki lastenrunokirjojen maailmassa. Runoilija ja lastenkirjailija Helakisa oli palkittu suomalainen erityisesti lastenkirjallisuuden vaikuttaja ja hänen nimeään kantava seura vaalii hänen perintöään ja pyrkii editämään lastenkirjallisuutta. Pikku Pegasos lorukirjaan on Helakisan omien ru...

Jaakko Melentjeff - Hukkuneet

Jaakko Melentjeff Hukkuneet Atena, 2017 Vahva esikoisdekkari Jaakko Melentjeff edustaa uutta, nousevaa suomalaista dekkaripolvea. Hänen esikoidekkarinsa Hukkuneet tapahtumat sijoittuvat laajalle alueelle Pohjoimaissa, eli viitteitä kansainväliseen hakuisuuteen on havaittavissa. Olen monesti kaivannut kirjoittaessani suomalaisista dekkareista, että miksi niissä ei ole yritystä kansainvälisyyteen, mutta nyt on. Melentjeffin dekkari Hukkuneet on juuri sellainen, jolta voi odottaa jonkinmoinsta läpimurtoa ainakin Pohjoismaissa. Melentjeff on onnistunut kirjoittamaan kansainväliselläkin tasolla mitattuna kelpo trillerin, hänen tyylinsä kirjoittaa tarjoaa sellaisen koukun johon jää kiinni, ja vaikka osittain kirjan juoni osoittautuu erittäin monisäikeiseksi ja henkilögalleria monipäiseksi pysyy Melentjeffin dekkari kuosissa erittäin hyvin, eikä sen vetovoima päästä otteestaan. Onko sitten jatkoa luvassa Hukkuneille? Toivottavasti on, koska kirjailijan luoma henkilöga...