Tuija Lehtinen
Viesti menneisyydestä
Crime Time, 2017
Viesti menneisyydestä on "hömppäkirjallisuuden" kuningattaren Tuija Lehtisen toinen dekkari sarjaan Erja Revon tutkimuksia. Sarjan aloitti syksyllä 2016 ilmestynyt Väärä vainaja.
Ex-poliisi Erja Repo joutuu jälleen kadonneen jäljille!
Olli Virta saa yllättäen kuulla ruotsalaiselta lakitoimistolta perineensä neljännesmiljoona kruunua sotalapsiaikaisen perheensä jäseneltä.
Vaikka muistot ovat jo ehtineet haaleta, Olli päättää matkustaa hyväntekijänsä hautajaisiin. Ehkä paikalla on joku, jonka hän muistaisi ja joka voisi kertoa menneistä ajoista. Mukaansa Olli pyytää naapurinsa Kalle Pajun, eläkeläispoliisin, jolle matka on vaihtelua arkirutiineihin.
Ollin pettymykseksi lisätietoja sotavuosista ei kerry, eikä edes lahjoituksen syy selviä kunnolla. Paluumatkalla Olli kuitenkin yllättäen katoaa laivalta jälkiä jättämättä. Tapahtumasta järkyttynyt Kalle alkaa selvittää katoamista ja värvää avuksi entisen poliisikollegansa Erja Revon.
Kalle ja Erja yrittävät ratkaista, onko Olli Virta laverrellut perinnöstä laivalla ja päätynyt rikollisten käsiin? Vai onko menneisyydellä sittenkin osansa mystiseen katoamiseen?
Tuija Lehtinen on tuottoisa kirjailija, häneltä on ilmestynyt vuoden 1984 esikoisteoksen jälkeen parhaimmillaan usemapi teos vuodessa, joten voidaan puhua suomalaisen kirjallisuuden suuresta nimestä. Lehtinen kirjoittaa niin aikuille kuin myös lapsille ja kaksi edellistä romaania ovat olleet dekkareita, tokihan myös vuoteen 2016 jolloin esikoisdekkari ilmestyi mahtuu myös pari muuta romaania aivan kuten tällekin syksylle,
Erja Repo on Lehtisen luoma hahmo, hän on ex-poliisi joka tavalla tai toisella joutuu tai pääsee tutkimaan tapauksia joissa on kadonnut ihminen. Tällä kertaa Olli Virta niminen mies katoaa, hän on juuri saanut kuulla perineensä miljoonia sotalapsiaikaiselta perheen jäseneltä. Kuinka sitten käykään? Olli katoaa kuitenkin paluu matkalla kotiin.
Tuija Lehtinen on onnistunut kirjoittamaan pätevän dekkarin vaikka hänen taustansa kirjallisuudessa on aivan muualla kuin dekkareissa. Itselleni Tuija Lehtisen nimi tuli tutuksi vasta viime syksyn ensimmäisestä dekkarista. Vaimoni tiesi Tuija Lehtisen ja ihmettelikin miksi mulla on kädessä Tuija Lehtisen kirja. Kysyin miten niin? Hän sanoi: Sehän on sellainen hömppäkirjailija, Lehtisen dekkari ei tosiaankaan kuulu tähän hömppäsarjaan vaan painii ihan todenteolla mm. sellaisten naisdekkaristien kuin Leena Lehtolaisen, Pirkko Arhipan tai Outi Pakkasen seurassa.
Tokihan Lehtisen entinen kirjoittamis tausta näkyy vielä välillä hyvinkin vahvasti hänen teksteissään mutta kun vielä saamme lukea pari Erja Repoa uskon, että se joka ottaa Erja Revon käteen ei osaa sanoa että tämä kirjoittaja on kirjoittaut aiemmin hömppää vaan pitää häntä ilman muuta pätevänä naisdekkaristina.
Tuija Lehtinen on ilman muuta tarinan kertoja, se tausta tulee aimmasta tuotannosta ja kun hän saa vielä kirjankannessakin esiintyvät viimeiset palat loksahtavaan paikoilleen tullee Tuija Lehtinen saamaan aiempien palkintojen lisäksi Johtolanka -palkinnon, mutta mikä on vuosi, sitä en osaa ennustaa, en vielä.
Kommentit
Lähetä kommentti