Siirry pääsisältöön

Romain Puértolas - Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven


Romain Puértolas
Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven
Otava, 2016

Romain Puértolas jatkaa humoristisella linjalla uusimma kirjassaan, joka on tyylikkäästi hyvin pitkästi suomennettu nimelle Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven. Samoin edellinen kirja Fakiiri joka juuttui IKEA -kaappiin oli alkujaan omituisesti nimetty mutta piristäviä poikkeuksia kummatkin kirjat. Nämä kaksi kirjaa on kirjoitettu pilke silmäkulmassa, ei mitenkään tosimielessä vaikka kirjailija ne tosissaan on kirjoittanut, mutta ne on täynnä omituisuuksia ja huumoria.

Uusin Puértolasin kirja kertoo tarinan äidin ja tyttären välisestä ystävyydestä ja rakkaudesta. Tarina alkaa sillä kun ranskalainen postinjakaja Providence lähtee matkustamaan Marokkoo Pariisista. Hänen on päämärä hakea sairas adoptiotyttärensä kotiin. Ongelmia tulee kuitenkin heti, sillä juuri tuolloin Islannista leviää tulivuorenpurkauksen vuoksi sankka samea pilvi taivalle ja lentokoneet joutuvat pysymään kentillään. On vain yksi keino päästä Marokkoo, lentää itse, ei tietenkään koneella vaan räpyttelemällä omia käsiään ja nousta lentoon. Tämän keinon opittuaan pyytää Province nousu lupaa suljetulta lähikentältä ja koska hänen tarinansa koskettaa lennonjohtoa hän saa lupan eräältä työntekijältä, vastoin sääntöjä.

Kun Pariisissa taistellaan lentoo lähdön kanssa ja matkan verrella Province tapaa kaikenlaista ihmeellistä jota ilman lentoon lähtöä ei olisi tavannut mm. Amerikan presidentin lentokoneen ja saa siinä samassa presidentiltä mitalin...Marokossa taasen Zahera, tyttö jota Provincr hakee opiskelee maailmaa, hän on kiinnostunut kaikesta ja haluaa oppia kaikkea. Tämä tarina on satu, niin aikuisille kuin myös nuoremmille lukijoille. Se on lyhyt kirja, mutta kiinnostava ja tarjoaa varmaan jokaiselle jotain, niin fantasiaa, epärealisuutta ja huumoria.

Kirjan loppu yllätti, ja oikeastaan se oli hyvä, koska puolessa väliä kirjaa alkoi menemään usko tähän kirjaan, pieni notkahdun tuli tarinassa eikä se jaksanut kantaa aivan loppuun asti mutta se miten Puértolas tarinan päätti ansaitsee kiitoksen ja puhtaat paperti tällä pienoisromaanille



Kommentit

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Valitsin tämän kirjan lukumaratonin kirjaksi. Valitsin tällä kerralla suhteellisen kepeitä kirjoja. Tämä aikuisten satu sopi hyvin tähän tilanteeseen. En ole lukenut kirjailijan aiempaa kirjaa.

    VastaaPoista
  3. Ehdottomasti kannattaa lukea myös kirja Fakiiri joka juuttui IKEA-kaappiin :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marko Kilpi - Undertaker -Kuolemanenkeli

Marko Kilpi Undertaker - Kuolemanenkeli Crime Time, 2018

Marko Kilpi on tullut tunnetuksi TV:n leppoisana poliisina, mutta ennenkaikkea hän on tuttu raudankovana kirjailijana ja armottomana dekkaristina. Voin hyvin väittää, että Marko Kilpi on tällähetkellä yksi Suomen parhaimpia dekkarikirjailijoita. Hänen luoma Undertaker -sarjaa taasen voi pitää parhaimpana uutena kirjasarjana joka on aloitettu viime vuosina. Löyty tietenkin useita pitkänlinjan kirjailijoita, joiden jokaisessa dekkarissa päähenkilö on sama ja näin ollen muodostaa sarjan, esimerkiksi Mäen Vares, Jokisen Koskinen tai sitten Koskisen aloittama Murhan vuosi -sarja, jotka kaikki ovat laadukkaita sarjoja. Mutta jos puhutaan aivan tuoreista niin Marko Kilpi on onnistunut murtamaan erilaisuudellaan ja voisi jopa puhua että hieman kansainvälisillä otteilla kirjoitetun sarjan kanssa paikan dekkarikärkeen.
Kilven päähahmo Kivi on hautausurakoitsija, joka sinänsä on mielenkiintoinen uutuus dekkareissa. Ja hänen voiko jopa sano…

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Seppo Jokinen - Lyödyn laki

Seppo Jokinen Lyödyn laki Crime Time, 2018


Lyödyn laki on jo 23. Seppo Jokisen dekkari. Maailmanlaajuisellakin mittakaavalla ajateltuna se on suuri määrä sarjaan, joka kertoo yhdestä ja samasta sankarista. Seppo Jokinen on myös palkittu kirjailija, joka on saanut neljä kertaa Tampereen kaupungin kirjalisuuspalkinnon, kerran Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon sekä toistaiseksi vain kerran Johtolanka palkinnon, vuonna 2002 vuoden parhaasta dekkarista.
Itsestäni tuli Seppo Jokisen dekkareiden fani luettuani 2001 vuonna ilmestyneen Hukan enkelit. Sen jälkeen vuosittain on ollut suuri odotus uudesta kirjasta. Jokinen kirjoittaa varmalla tyylillä jota kotimaisten dekkarien fani voi vain ihastella. Hän on luonut kirjoihinsa miljööt ja henkilöt jotka elävät kirja kirjalta omaa elämäänsä. He kasvavat ja heidän ympäristönsä muuttuu.
Lyödyn laki kuuluu Jokisen dekkareista TOP vitoseen. Sen hallitut juonen käänteet niin rikollisessa kuin päähenkilöiden yksityiselämässä luovat aidon…