Siirry pääsisältöön

Jeff Vandermeer - Hallinta


Jeff Vandermeer
Hallinta
Like, 2015

Hävitys-romaanissa alkaneen retken jälkimainingeissa aluetta tutkivaan laitokseen saapuu uusi johtaja, jonka tehtävä uhkaa kaatua kollegoiden vainoharhoihin sekä hänen omiin salaisuuksiinsa.

Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogia on ollut vuonna 2014 arvostelu- sekä myyntimenestys Amerikassa. Kauhua, paranoiatrilleriä ja tieteiskirjallisuutta yhdistelevä kokonaisuus vie lukijansa aivan uudenlaisiin maisemiin, jotka ovat kuitenkin oudolla tavalla tuttuja.

Eteläraja-trilogian toinen osa, Hallinta, on ensimmäistä osaa huomattavati parempi ja laadukkaampi kirja. Hallinnassa mennään syvemmälle asioihin, eikä tehdä pintapuolista raapaisua kuten tehtiin trilogian ensimmäisessä osassa jossa saatiin seurata retkikunnan edesottamuksia maagisella alueella josta kukaan ei tuntunut oikein tietävän mitään, ei edes mikä se oli tai mitä siellä oli.

Kirjasarjan toisessa osassa aletaan käymään kohta kohdalta läpi tapahtumia joita Alue X:llä tapahtui. Control on henkilö joka yrittää saada selvyyden tutkimusmatkailijoiden kertomuksista. Kirja tarjoaa lukijoille piinaavaa jännitystä joka syvenee sitä enemmän mitä pidemmälle kirjan loppua kohti päästään. Hallinta kirjaa voikin kuvailla, että se antaa paljon arvuutteluita asioiden oikeata laidasta ja tarjoaa arvuuteluihin vastauksia joista ei aina tiedä onko ne totta vai ei. Siinä on Controllilla pähkäilemistä ja lopulta myös osa arvoituksista sattaa ratketa, helpostikin.

Aluksi Eteläraja-trilogian toinen osa Hallinta tuntui alkavan puuduttavasti mutta sivu sivulta se tarjosi enemmän ja nyt odotankin jo innolla kolmanen osan, joka on saanut nimekseen Hyväksynt, ilmestymistä. Se tullee tarjoamaan toivottavati kaiken ratkaisun mitä Alue X:n salaisuuksiin kuuluu.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Lars Wilderäng - Tähtikirkas

Lars Wilderäng Tähtikirkas Jalava, 2017

TÄMÄ KIRJA POMPPAA YHDEKSI VUODEN 2018 PARHAIMMAKSI KIRJAKSI, TÄHTIKIRKKAASTI!

Lars Wilderängin Tähtikirkas oli mahtava yllätys. Tartuin kirjaan sattumalta, ja nyt odotellaan innolla koska trilogian seuraavat osat ilmestyvät. Kirjahan kertoo sen mikä meidän aika monen päässä varmaan pyörii: Mitä jos kaikki sähkölaitteet lakkaisi toimimasta, ei olisi sähköä.


Kirjan tarina tarjoaa kaaosta kaaoksen perään. Wilderäng tarjoaa lukijalle lähes viisisataa sivua jännittävää luettavaa. Tarinaa seurataan useamman henkilön näkökulmasta ja se luo tarinalle uskottavan, mahtavan tunnelman. Wilderäng ei myöskään pelkää kertoa niitä kovinpia hetkiä joita tällainen katastrofi voi aiheuttaa perheessä.

Kirjan tarina sijoittuu mielenkiintoisesti Ruotsiin, eikä Amerikkaan josta on totuttu saamaan useampiakin tämänkaltaisia maailmanlopputarinoita, mutta ruotsalainen kirjailija vetää pitemmän korren ja tekee kirjasta tyylikkään kokonaisuuden.

Kirja on jaettu neljään osaan.…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…