Siirry pääsisältöön

Jo Nesbø - Jano


Jo Nesbø - Jano
Johnny Kniga, 2017

Harry Holen vahva paluu


Harry Hole tekee paluun muutaman vuoden tauon jälkeen, ja onneksi tekee. Holen paluu oli hetken aikaa jopa yksi maailman suurimpia salaisuuksia ja kun tieto uudesta Hole kirjasta tuli, alkoi odotus. Janon tarina jatkuu siitä mihin edellinen kirja Poliisi jäi, tämä kirja julkaisiin 2013, joten oli aikakin jatkaa mehukasta tarinaa ja antaa Holelle vielä ainakin yksi mahdollisuus.

Oslossa riehuu jälleen sarjamurhaaja, niitä tuntuu mahtuvan paljon ja kun käytössä on uutta teknologiaa, eli Tinderi niin uhritkin löytyvät helposti. Uhrit kokevat kuoleman raa'alla tavalla, nimittäin heitä purraan metallisilla hampailla, heidät raadellaan. Onko kyseessä vampyyri? Ja kuten sarjamurhaajilla on tapana he jättävät allekirjoituksia murhapaikalle, onko näillä kaikilla tarkoitus vain saada Harry Hole esiin? Harry on siirtynyt luennoitsemaan mutta koska hänen omassa menneisyydessä sattuu oleman pimeitä puolia hänen on pakko siirtyä kentälle ja päästä jahtaamaan tätä vampyyriä joka on aina askeleen edellä ja lopulta saattaa jahtaajasta tulla jahdettava.

Nesbø kuljettaa tarinaa jälleen pieni palanen kerrallaan kohti huipennusta. Hän tarjoaa pieniä palasia sieltä täältä, ihan lukijan kiusaksi mutta lopua kohden jokainen pala löytää oman paikkansa ja kirjailija onnistuu luomaan yhdennellätoista Harry Hole -kirjallaan sarjan mielenkiintoisimman, varmimman ja jännittävimmän teoksen.

Ja toivotaan, että tämä ei jää viimeiseksi Harry Holeksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Lars Wilderäng - Tähtikirkas

Lars Wilderäng Tähtikirkas Jalava, 2017

TÄMÄ KIRJA POMPPAA YHDEKSI VUODEN 2018 PARHAIMMAKSI KIRJAKSI, TÄHTIKIRKKAASTI!

Lars Wilderängin Tähtikirkas oli mahtava yllätys. Tartuin kirjaan sattumalta, ja nyt odotellaan innolla koska trilogian seuraavat osat ilmestyvät. Kirjahan kertoo sen mikä meidän aika monen päässä varmaan pyörii: Mitä jos kaikki sähkölaitteet lakkaisi toimimasta, ei olisi sähköä.


Kirjan tarina tarjoaa kaaosta kaaoksen perään. Wilderäng tarjoaa lukijalle lähes viisisataa sivua jännittävää luettavaa. Tarinaa seurataan useamman henkilön näkökulmasta ja se luo tarinalle uskottavan, mahtavan tunnelman. Wilderäng ei myöskään pelkää kertoa niitä kovinpia hetkiä joita tällainen katastrofi voi aiheuttaa perheessä.

Kirjan tarina sijoittuu mielenkiintoisesti Ruotsiin, eikä Amerikkaan josta on totuttu saamaan useampiakin tämänkaltaisia maailmanlopputarinoita, mutta ruotsalainen kirjailija vetää pitemmän korren ja tekee kirjasta tyylikkään kokonaisuuden.

Kirja on jaettu neljään osaan.…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…