Siirry pääsisältöön

Eero Pasanen - Kononen dekkarit


Eero Pasanen



Kunnes tuli Kononen, Like 1994 
Kononen vaihtaa kapakkaa, Like 1997 
Kononen käy kuumana, Like 1999 
Kolmen Koon Kononen, Like 2001 
Kononen ja contract killer, Like 2002 
Kononen ja kiväärimurhaaja, Like 2003 
Kononen ja kolmen kopla, Like 2005 
Kononen ja naulamurhaaja, Like 2007 
Kononen ja kidnappajat, Like 2007 
Kononen ja keltainen ruusu, Like 2008 
Kononen ja yövieraat, Like 2009 
Kononen käyttää järkeä, Like 2011 
Kononen ja kunniavelka, Like 2013

SUOMALAISEN DEKKARIN OUTOLINTU

Kirjailija Eero Pasanen on ollut tuntematon suuruus monelle suomalaiselle dekkarifanille, vaikka hän on kirjoittanut toistakymmentä Martti Konosesta kertovaa dekkaria. Itse taisin tutusta Pasasen tuotantoon ensimmäisen kerran kun hänen kirjansa Kolmen Koon Kononen ilmestyi vuonna 2001, ja sen jälkeen on tullut luettua kaikki hänen kirjansa, useampaan kertaan ja nyt kun on kesäloma lopuillaan, tai sen ensimmäinen osa, otin urakaksi lukea viikon aikana jokaisen Pasasen kirjan. Tehtävää pidin hyvin mahdollisena koska kirjat ovat korkeintaan noin 150 sivun pituisia, eli mahdollinen tehtävä jokaiselle.

Eero Pasanen (23. lokakuuta 1947 Helsinki – 8. lokakuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen rikoskirjailija. Hän kirjoitti 13 romaania, joiden päähenkilö oli rikostarkastaja Martti Kononen. Pasanen oli koulutukseltaan tekniikan tohtori ja siviiliammatiltaan ennen eläkkeelle jäämistään 2011 Helsingin kaupungin liikenneviraston tutkija.
Teoksessaan Kononen ja kiväärimurhaaja Pasanen ottaa kantaa Helsingin Munkkiniemessä tapahtuneeseen lapsen yliajoon. Kirjojen ydin on oikeamielisyys, eivätkä rikostarkastajaa vauhdittaneet muut motiivit, kuten henkilökohtaiset edut. Kirjojen tapahtumapaikat olivat hänelle tuttuja Helsinkiä ja Kruununhakaa, ja henkilöihin hän sijoitti työtovereitaan. (wikipedia)

Eero Pasanen jätti maalliset kirjoituskentät lokakuussa 2013 ja hänen viimeisin dekkarinsa Kononen ja kunniavelka jossa päähahmo Kononen on jättänyt poliisivoimat ja siirtynyt palvelemaan kansalaisia toiminimen takaa. Pasanen oli juuri avaamassa ehkäp tuleviin Konos -dekkareihin jopa uutta näkemystä karskin Konosen sielunmaisemista ja tavoista mutta luoja päätti viedä kirjailijan pois.

Pasasen Konos -dekkarit sisältävät lähes jokainen hyvin vauhdikasta jopa yliampuvaa toimintaa, josta liian kukkahattupäinen kriitikko ei tykkää ja kirjoittaa pitkästi kuinka juoni oli töksivää, dialogi huonoa ja tapahtumat yliampuvia. Näin varmaan onkin, mutta se tekee juuri Pasasesta kirjailijan jonka kirjoja jokainen jaksaa lukea. Niissä ei turhia jaaritella, vaan annetaan tarinan kulkea eteenpäin, vauhdilla ja mitä sen väliä jos on virheitä tai kaikki ei ole niinkuin pitäisi. Pääasia tarinassa on se tarina ja miten sen kertoo ja Pasanen kertoo ne hyvin.

Jokaisen pitäisi tarttua näihin dekkareihin ja lukea ne läpi. Matkasta ei tule puuduttava ja ehkä saatat lukiessasi tuntea kylläisyyttä iänikuisista puujaloista, mutta se on kirjailijan tyyli. Ehkä saatat oppia karskia kieltä ja se kolahtaa korvaasi, mutta se kuuluu asiaa, sillä onhan Kononen yksi poliisikentän vittumaisista poliiseista.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…

Marko Lönnqvist - Elämäni gangsterina

Marko Lönnqvist Elämäni gangsterina toim. Jarkko Sipilä Crime Time, 2016
"Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Ennenäkemätön kuvaus liivijengien tiukasti salatusta, huumehöyryisestä ja väkivaltaisesta maailmasta."

En yleensä lue paljoakaan elämänkerta kirjallisuutta, mutta Marko Lönnqvistin tarina tuntui kiinnostavalta ja se sai tarttumaan kiinni kirjaan. Tämä on elämänkerta jollaista en ainakaan muista että olisi ennen julkaistu tai ne ei ainakaan ole saanut niin suurta mediahuomiota. Yksi syy lienee siinä, että kirjan kirjoittaja on yksi Suomen vaarallisemmaksikin rikolliseksi tituleerattu entinen Cannonball jengin jäsen. Yleensä nämä jengin jäsenet mielletään rikollisiksi mutta jokaisen miehen taustalla on kuitenkin yleensä normali perhe-elämä ja moottoripyörä touhu on heidän harrastus, työ tai ainoa vapaa-ajantoimi kotona odottavasta perhe-elämätä.
Äskettäin Arman Alizad vieraili Arman Pohjatähden alla ohjelmassaan samaisen…