Siirry pääsisältöön

Anna-Leena Härkönen - Valomerkki


Anna-Leena Härkönen
Valomerkki
Otava, 2017

Tapaus: Anna-Leena Härkönen ja kadonnut luku kahdeksan

Otsikko viittaa siihen, että kirjassa Valomerkki hypätään suoraan kappaleesta seitsemän, kappaleeseen yhdeksän. Puuttuuko kirjasta kokonaan tämä hukassa oleva kappale, vai onko kappalenumerointi vain mennyt pahasti pieleen. Minusta jotain näiden kappaleiden välistä puuttuu, mutta koska kirja on muutenkin hyvin äkkijuoninen ja uusia käänteitä tulee vilinällä, saattaa olla niin että tämäkin oli tarkoituksenmukaista.

Härkösen uutuus edustaa kirjailijan tuttua linjaa, se tarjoaa nopeaa kerrontaa, huumorilla höystetty dialogia, sekä teemaltaan hyvinkin tummia sävyjä. Ja saattaa jopa olla, että joitain "kukkahattutätejä" Härkösen teksti osittain saattaa jopa suututtaa ja saada kukkaset hatussa höyryämään. Härkönen osaa käyttää teksteissään huumoria, ja tuoda kipeisiinkin aiheisiin pientä valoa juurikin huumorin avulla.

Kirjan päähenkilö on viisikymppinen menestynyt kirjailija Anita, joka taistelee juuri uusimman käsikirjoituksensa parissa. Tulevan kirjan yhtenä teemana on itsemurha, ja kirjan nimi on Testamentti. Anita on väsynyt kirjoittamiseen ja myös elämäänsä ja hänen yksi toive, on että joku olisi hänen vierellään kun hän kuolee. Hän ei halua kuitenkaan normaalia kuolemaa, vaan hänen toiveissa on että joku tappaisi hänet ja olisi vierellä loppuun asti. Kukaan ei ole uskoakseen Anitan toivetta, vaan kun Anita sen syntymäpäiväjuhlillaan hiema kännitilassa esittää, luulevat monet sen olevan vain kännisen puhetta. Kukaan ei tunnut ymmärtävän Anitan elämän ja luovuuden tuska, ja Anita saakin taistella haamuja vastaan lähes yksin. Vaikka Anitan puoliso Sakke huomaa Anitan tuskan, olettaa hänkin olevan sen vain kirjojen välillä olevaa tyhjää tilaa kun paperi on tyhjä ja pää takoo tyhjyyttä ja jotain on saatava aikaiseksi, kustantaja painaa päälle, mutta tällä kertaa ei ole kyse siitä.

Anna-Leena Härkönen on osannut kirjoittaa jälleen "mukavan" kirjan, jonka parissa viihtyy, vaikka aihe on rankka, ja laittaa varmaan monen miettimään Anitan ajatuksia. Tarjoaa Härkönen myös pimeyteen valoa, jota myös kuitenkin löytyy myös päähenkilön elämästä kun sitä vain osaa etsiä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Marko Lönnqvist - Elämäni gangsterina

Marko Lönnqvist Elämäni gangsterina toim. Jarkko Sipilä Crime Time, 2016
"Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Ennenäkemätön kuvaus liivijengien tiukasti salatusta, huumehöyryisestä ja väkivaltaisesta maailmasta."

En yleensä lue paljoakaan elämänkerta kirjallisuutta, mutta Marko Lönnqvistin tarina tuntui kiinnostavalta ja se sai tarttumaan kiinni kirjaan. Tämä on elämänkerta jollaista en ainakaan muista että olisi ennen julkaistu tai ne ei ainakaan ole saanut niin suurta mediahuomiota. Yksi syy lienee siinä, että kirjan kirjoittaja on yksi Suomen vaarallisemmaksikin rikolliseksi tituleerattu entinen Cannonball jengin jäsen. Yleensä nämä jengin jäsenet mielletään rikollisiksi mutta jokaisen miehen taustalla on kuitenkin yleensä normali perhe-elämä ja moottoripyörä touhu on heidän harrastus, työ tai ainoa vapaa-ajantoimi kotona odottavasta perhe-elämätä.
Äskettäin Arman Alizad vieraili Arman Pohjatähden alla ohjelmassaan samaisen…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…