Siirry pääsisältöön

Tapani Bagge - Maan korvessa ja muita pimeitä tarinoita


Tapani Bagge
Maan korvessa ja muita pimeitä tarinoita
Aviador, 2016

Laatudekkaristina tunnettu Tapani Bagge vie absurdien tarinoiden kokoelmassaan lukijan mustan huumorin ryydittämälle matkalle ihmismielen pimeimpiin sopukoihin.  Maan korvessa – ja muita pimeitä tarinoita naurattaa ja valvottaa. Sitä ei voi suositella unilukemistoksi; arkipäivän pimeydestä yön hourupäisiin tunnelmiin vaihtuvat kertomukset on kirjoitettu ahmittaviksi. Hämeenlinnalaistunut, perusteellisen ”Jerry Cotton -koulun” aikanaan käynyt keravalaiskirjailija osoittaa taas kerran, ettei taiteella ja viihteellä ole rajaa.


Tapani Baggen pimeiden tarinoiden sarja saa jatkoa. Kirjasarjan ensimmäinen osa Hukkareissu, ilmestyi 2013 (kust. Turbator).

"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy..."

Jotenkin alkoi päässä soimaan Maan korvessa kappale kun otti kirjan käteen. Kuten kirjan nimi kertoo se sisältää pimeitä tarinoita, kirja itsessään on jo kannesta lähtien "pimeä", oikeastaan hämärä, se on täynnä outoja tarinoita. Osassa on pää mutta aika monesta puuttuu se häntä joka tarinaan tarvitaan.

Tapani Bagge on kirjailijana erittäin tuottelias ja hänen teosten määrässä on vaikea pysyä perässä, mutta tämä kirja taitaa olla järjestynumeroltaan 98. Ja hänen sadas kirjakin on jo ilmestynyt, joka on opas dekkarinkirjoittajille. Bagge tunnetaan varmaan parhaiten dekkareista vaikka taitaa olla julkaissut enemmän lastenkirjoja. Nämä pimeät tarinat on suurinosa ennenjulkaisemattomia mutta osa on julkaistu hieman eri muodossa lehdissä.

Vaikka en ihan heti päässyt näihin tarinoihin mukaan ja jotkut vaativat jopa kolmeen kertaan lukemisen huomaa teksteistä että Bagge osaa kirjoittaa hyvin älykköä tekstiä joka laittaa tavallisen lukijan lukemaan. Pimeät tarinat sopivat hyvin kirjailijalle joka pukee päällensä Hawaiipaidan ja puvun takin. Kiitos Bagge näistä lyhyistä hyvin pimeistä tarinoista, joiden parissa kyllä viihtyy ja jotka laittaa ajattelemaan, että mitähän vittua kirjailija on oikein tarkoittanut näillä tarinoilla.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marko Kilpi - Undertaker -Kuolemanenkeli

Marko Kilpi Undertaker - Kuolemanenkeli Crime Time, 2018

Marko Kilpi on tullut tunnetuksi TV:n leppoisana poliisina, mutta ennenkaikkea hän on tuttu raudankovana kirjailijana ja armottomana dekkaristina. Voin hyvin väittää, että Marko Kilpi on tällähetkellä yksi Suomen parhaimpia dekkarikirjailijoita. Hänen luoma Undertaker -sarjaa taasen voi pitää parhaimpana uutena kirjasarjana joka on aloitettu viime vuosina. Löyty tietenkin useita pitkänlinjan kirjailijoita, joiden jokaisessa dekkarissa päähenkilö on sama ja näin ollen muodostaa sarjan, esimerkiksi Mäen Vares, Jokisen Koskinen tai sitten Koskisen aloittama Murhan vuosi -sarja, jotka kaikki ovat laadukkaita sarjoja. Mutta jos puhutaan aivan tuoreista niin Marko Kilpi on onnistunut murtamaan erilaisuudellaan ja voisi jopa puhua että hieman kansainvälisillä otteilla kirjoitetun sarjan kanssa paikan dekkarikärkeen.
Kilven päähahmo Kivi on hautausurakoitsija, joka sinänsä on mielenkiintoinen uutuus dekkareissa. Ja hänen voiko jopa sano…

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Seppo Jokinen - Lyödyn laki

Seppo Jokinen Lyödyn laki Crime Time, 2018


Lyödyn laki on jo 23. Seppo Jokisen dekkari. Maailmanlaajuisellakin mittakaavalla ajateltuna se on suuri määrä sarjaan, joka kertoo yhdestä ja samasta sankarista. Seppo Jokinen on myös palkittu kirjailija, joka on saanut neljä kertaa Tampereen kaupungin kirjalisuuspalkinnon, kerran Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon sekä toistaiseksi vain kerran Johtolanka palkinnon, vuonna 2002 vuoden parhaasta dekkarista.
Itsestäni tuli Seppo Jokisen dekkareiden fani luettuani 2001 vuonna ilmestyneen Hukan enkelit. Sen jälkeen vuosittain on ollut suuri odotus uudesta kirjasta. Jokinen kirjoittaa varmalla tyylillä jota kotimaisten dekkarien fani voi vain ihastella. Hän on luonut kirjoihinsa miljööt ja henkilöt jotka elävät kirja kirjalta omaa elämäänsä. He kasvavat ja heidän ympäristönsä muuttuu.
Lyödyn laki kuuluu Jokisen dekkareista TOP vitoseen. Sen hallitut juonen käänteet niin rikollisessa kuin päähenkilöiden yksityiselämässä luovat aidon…