Siirry pääsisältöön

Stephen King - Mersumies


Stephen King
Mersumies
Suom. Ilkka Rekiaro
Tammi, 2016

On totuttu siihen, että kun Stephen Kingiltä tulee uusi kirja on se täynnä kauhua, scifiä ja niiden sekoitusta mutta nyt tulee todellinen yllätys: Stephen Kingin uusin kirja on dekkari, siitä puuttuu scifi ja kauhu, on vain perinteistä dekkarihenkeä. Juuri tämä sai minut tarttumaan tähän kirjaan, muuten Kingin tuotanto on jäänyt aika vähälle lukemiselle. Jännän yksityiskohdan tekee se, että ensimmäinen kirja jonka luin Kingiltä oli Christine, tappaja-auto (1983) ja nyt luin Mersumiehen, jossa viitataan myös tähän -83 ilmestyneeseen teokseen tai oikeastaan mainitaan kirjasta tehty elokuva ja viitataan siihen.


Rikosetsivä Bill Hodges alkaa jahtaamaan Mersumieheksi ristittyä tappajaa, joka käyttää tappovälineenä autoaan. On myös Chat -palsta nimeltään Sinisen sateenvarjon alla, jonne Hodges tahtomattaan joutuu keskustelemaan Mersumiehen kanssa. Tarina kulkee jouhevasti eteenpäin perinteiseen dekkarihenkeen, on kaksi miestä jotka käyvät täysillä toistensa kimppuun yrittäen murtaa jomman kumman tekemään sen ratkaisevan virheen, joko rikosetsivä tekee virheen ja hukkaa Mersumiehen tai Mersumies tekee virheen ja jää kiinni. Onneksi Hodges saa apua tutultaan Jeromelta ja sekä hieman omalaatuisen Hollyn joiden avulla hän viimein pääsee kunnolla kamppailemaan tätä armottomasti tappavaa miestä vastaan.

Mersumies aloittaa Stephen Kingiltä trilogian jota ilolla aion lukea myös eteenpäin.


HUOM! alla oleva teksti on näyte siitä millaista painojälkeä omistamani Mersumies sisälsi.
* * * * *
Kirja oli positiivinen yllätys, mutta pienen miinuksen annan itse kirjalle, en tekstille vaan painojäljelle joka oli todella heikkotasoista pitkin kirjaa, lieneekä ns. maanantaikappale kun yli puolet kirjan sivuista oli lähes vaalean harmaata tekstiä ja sitten taas tuli vuoroon mustaa tekstiä joka nopeasti muuttui jälleen harmaaksi. Toivottavasti vain minulla oli tällainen kappale, jotta muut pystyvät lukemaan tekstinsä hyvin eikä tihrustaa harmaata tekstiä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marko Kilpi - Undertaker -Kuolemanenkeli

Marko Kilpi Undertaker - Kuolemanenkeli Crime Time, 2018

Marko Kilpi on tullut tunnetuksi TV:n leppoisana poliisina, mutta ennenkaikkea hän on tuttu raudankovana kirjailijana ja armottomana dekkaristina. Voin hyvin väittää, että Marko Kilpi on tällähetkellä yksi Suomen parhaimpia dekkarikirjailijoita. Hänen luoma Undertaker -sarjaa taasen voi pitää parhaimpana uutena kirjasarjana joka on aloitettu viime vuosina. Löyty tietenkin useita pitkänlinjan kirjailijoita, joiden jokaisessa dekkarissa päähenkilö on sama ja näin ollen muodostaa sarjan, esimerkiksi Mäen Vares, Jokisen Koskinen tai sitten Koskisen aloittama Murhan vuosi -sarja, jotka kaikki ovat laadukkaita sarjoja. Mutta jos puhutaan aivan tuoreista niin Marko Kilpi on onnistunut murtamaan erilaisuudellaan ja voisi jopa puhua että hieman kansainvälisillä otteilla kirjoitetun sarjan kanssa paikan dekkarikärkeen.
Kilven päähahmo Kivi on hautausurakoitsija, joka sinänsä on mielenkiintoinen uutuus dekkareissa. Ja hänen voiko jopa sano…

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Seppo Jokinen - Lyödyn laki

Seppo Jokinen Lyödyn laki Crime Time, 2018


Lyödyn laki on jo 23. Seppo Jokisen dekkari. Maailmanlaajuisellakin mittakaavalla ajateltuna se on suuri määrä sarjaan, joka kertoo yhdestä ja samasta sankarista. Seppo Jokinen on myös palkittu kirjailija, joka on saanut neljä kertaa Tampereen kaupungin kirjalisuuspalkinnon, kerran Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon sekä toistaiseksi vain kerran Johtolanka palkinnon, vuonna 2002 vuoden parhaasta dekkarista.
Itsestäni tuli Seppo Jokisen dekkareiden fani luettuani 2001 vuonna ilmestyneen Hukan enkelit. Sen jälkeen vuosittain on ollut suuri odotus uudesta kirjasta. Jokinen kirjoittaa varmalla tyylillä jota kotimaisten dekkarien fani voi vain ihastella. Hän on luonut kirjoihinsa miljööt ja henkilöt jotka elävät kirja kirjalta omaa elämäänsä. He kasvavat ja heidän ympäristönsä muuttuu.
Lyödyn laki kuuluu Jokisen dekkareista TOP vitoseen. Sen hallitut juonen käänteet niin rikollisessa kuin päähenkilöiden yksityiselämässä luovat aidon…