Tuomas Kyrö
Vasara ja käytettyjä nauloja, Mielensäpahoittaja
WSOY, 2021
Tuomas Kyrö on puhaltanut uutta tulta Mielensäpahoittaja -kirjasarjaan ja hyvä niin, koska edellisten "mielareiden" kohdalla on ikävästi poljettu paikoillaan ja jauhettu samaa kirja toisensa perään sekä tuotettu suurella koneistolla eri teeman ympärille koottuja kirjoja.
Mielensäpahoittaja asuu nykyään yksin omassa talossaan, mutta pikkuhiljaa, kuten vanhoilla taloilla on tapana toki myös uusilla, ne ränsistyvät tai niihin ilmenee korjauksen tarve. Näin käy myös Mielensäpahoittajan talon kohdalla. Ja kun kaikki tutut työmiehet, joihin saattoi luottaa ja tietää että hommat hoituvat eivät ole enää maanpäällä korjaamassa taloja pitää Mielensäpahoittajankin tarttua ulkopuolisen apuun vaikka kipeeltä se taitaa tuntua. Ennen ei tehty töitä sähkötyökaluilla mutta nyt tehdään. Kirja kulkee vahvati remontti teemassa niin vanhan talon kuin myös kirjan päähenkilön ongelmien parissa.
Ja kun sitten työ jätetään ulkopuolisen hoidettavaksi on työnjälkikin sen mukaista ja vielä kun talon isäntä ei itse ehdi olla vahtimassa jokaista sähkötyökalun ääntä ja jälkeä niin yllätyksiä tulee kun hän palaa kotiinsa. Kyllä ennen oli kaikki paremmin, sen voi sanoa.
Tuomas Kyrö jatkaa suosittua kirjasarjaansa mainiolla kirjalla, joka kohoaa sarjan parhaimmistoon ja tovottasti samalla tahdilla hän myös jatkaa seuraavassa osassa.
Kommentit
Lähetä kommentti