JP Koskinen
Kesäkuun kalmantanssi
Crime Time, 2020
Koskinen saapuu Murhan vuosi -dekkarisarjan puoliväliin tyylikkään varmalla otteella. Arosuon suvun salaisuudet aukenevat vähitellen. Toisaalta Arosuon suku lienee ihan normaali suomalainen suku, jossa jokaisella on jotain sellaista mitä ei ole kaikille kerrottu. On jännittävää odottaa, tai oikeastaan tylsää, mihin tämä kirjasarja lopulta tulee päättymään, koska kirjailijalla on kuitenkin oltava suhteellisen tarkat määritelmät mitä paljastetaan missäkin osassa ja ehkä se suvun suurin salaisuus ratkeaa sitten kun luminen joulukuu on vuorossa.
Mutta mitä minulle jäi lukijana käteen tästä JP Koskisen dekkarista? Olen lukenut paljon kotimaisia dekkareita, ja useammat niistä ovat sarjoja, aivan kuten tämä. Jossain vaiheessa tällaiset sarjat jäävät väistämättä polkemaan paikoilleen. Ehkä syy ei ole kirjailijan vaan lukijan, joka odottaa aina vain parempaa ja parempaa kirjaa mitä edellinen oli. Ei kirjailijakaan halua päästää käsistään raakiletta lukijoiden käsiin ja vielä vähiten niiden jotka niitä julkisesti johonkin mediaan arvostelee. Toki pitää muistaa se tosiasia, että julkisuutta on se negatiivinenkin, silloinkin kirja tulee esiin mutta sitä ei kukaan halua lukea. JP Koskisen kohdalla ei tarvitse olla huolissaan. Kotimaisessa kirjakentässä hän on kuitenkin yksi monipuolisimmista tekijöistä, jonka jotkut teokset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. JP Koskinen osaa kirjoittaa, ja yleensäkin dekkarit ovat hyvin kilpailtu ala Suomessa ja siinä mittelössä Koskisen kirjat eivät jostain syystä ole vielä päässeet loistamaan sille tasolle johon ne kuuluisi. Haluaako Koskinen olla dekkaristi vai haluaako hän olla kirjailija, joka julkaisee luettavaa kirjallisuutta genrestä välittämätä. Mä näen hänet kirjailijana, joka julkaisee ja kirjoittaa jokaiselle jotain.
Murhan vuosi on sarja, joka jo ajatuksena on kiinnostava ja myös työläs, koska jokaisen osan on tarjottava jotain uutta ja samalla kirjailijan pitää 12 kirjan verran pysyä kartalla kertomastaan, kaikista taustatarinoista, sukuhistoriasta ja lopulta punottava ne näyttäväksi kokonaisuudeksi.
Onnistuiko JP tällä kertaa? Onnistui hän. Kesäkuun kalmantanssi tuo lukijoille jälleen tämän hieman ristiriitaisen parin, vanhan poliisin Arosuon sekä sisarenpojan Tulikosken jota voi luennehtia harrastelijaksikin. Onneksi kuuden osan verran vielä saadaan lukea tämän kahden sukupolven välistä "valtataistelua" hyvän ja pahan maailmassa.
Kommentit
Lähetä kommentti