Siirry pääsisältöön

Kari Välimäki - Sikafarmari


Kari Välimäki
Sikafarmari
Osuuskumma, 2016



Kari Välimäen Sikafarmari on hauska kirjauutuus Osuuskumma -kustantamolta. Tarina kertoo Kalevi nimisestä miehestä joka on kylästynyt Suomen ainaiseen pimeyteen, kylmyyteen ja vesisateesen. Kalevi saa tilaisuuden lähteä Afrikkaan, pois Suomen kylmyydestä ja pimeydestä. Afrikassa hän tapaa naisen jonka kanssa elämästä ei tule tylsää, mutta samalla Kalevin todellisuus hämärtyy, mikä onkaan totta ja mikä on hänen päänsä kuvitelmaa. Kaikkien mutkien kautta Kalevi päätyy takaisin Suomeen tai oikeastaan hän pääsee takaisin, elämä Afrikassa ei ole helppoa ja vielä kun luvattuja rahoja ei kuulu vaan Kalevin asuminen Afrikassa menee enemmän maksamisen puolelle oli paluu Suomeen se ainoa vaihtoehto.

Yllätäen bisnekset Suomessa alkavat kukoistaa, Kalevista tulee sikafarmari, ei mikään tavallinen sikafarmari vaan hän yhdessä tumman ystävättärensä kanssa luo/jalostaa aivan uuden sikalajin, joka ei kaikkien mielestä aivan sialta näytä, mutta kun bisnes kukoistaa niin väliäkö sillä miten rahansa saa, kunhan saa. 

Välimäen kirjaa ei todellakaan kannata lukea sellainen henkilö jolla on pimo kireällä. Välimäki latelee huumoria, joka on hyvä ja rasistisen välimaastossa, kuitenkaan ketään ei mollata, ei mitään ihmisrotua laiteta halvalla vaan Välimäki kertoo tarinaa varmall humoristisella otteella. Jos joku tämän kirjan luettuaan suuttuu niin katsokoon peiliin ja voi miettiä että itseasiassa ajattelen itsekin juuri noin.

Sikafarmari on 2016 vuoden yksi hauskimpia kirjoja, joten Välimäen nimi kannattaa laittaa mieleen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Lars Wilderäng - Tähtikirkas

Lars Wilderäng Tähtikirkas Jalava, 2017

TÄMÄ KIRJA POMPPAA YHDEKSI VUODEN 2018 PARHAIMMAKSI KIRJAKSI, TÄHTIKIRKKAASTI!

Lars Wilderängin Tähtikirkas oli mahtava yllätys. Tartuin kirjaan sattumalta, ja nyt odotellaan innolla koska trilogian seuraavat osat ilmestyvät. Kirjahan kertoo sen mikä meidän aika monen päässä varmaan pyörii: Mitä jos kaikki sähkölaitteet lakkaisi toimimasta, ei olisi sähköä.


Kirjan tarina tarjoaa kaaosta kaaoksen perään. Wilderäng tarjoaa lukijalle lähes viisisataa sivua jännittävää luettavaa. Tarinaa seurataan useamman henkilön näkökulmasta ja se luo tarinalle uskottavan, mahtavan tunnelman. Wilderäng ei myöskään pelkää kertoa niitä kovinpia hetkiä joita tällainen katastrofi voi aiheuttaa perheessä.

Kirjan tarina sijoittuu mielenkiintoisesti Ruotsiin, eikä Amerikkaan josta on totuttu saamaan useampiakin tämänkaltaisia maailmanlopputarinoita, mutta ruotsalainen kirjailija vetää pitemmän korren ja tekee kirjasta tyylikkään kokonaisuuden.

Kirja on jaettu neljään osaan.…

Christian Rönnbacka - Tuonen korppi

Christian Rönnbacka Tuonen korppi Crime Time, 2017

Tuonen korppi on Christian Rönnbackan seitsemäs Hautalehto -sarjan kirja. Vuodesta  2012 lähtien Rönnbackalta on totuttu saamaan luettavaksi uusi dekkari. Itselleni Rönnbackan uuden kirjan ilmestyminen on aina kova juttu ja odotuksia täynnä.
Rönnbacka ei ole vielä onnistunut kirjoittaman hutilyöntiä vaan kirja kirjalta hän koventaa otetta ja on ollut ilo huomata, että kaksi viimeisintä Hautalehto -dekkaria on ollut varsin kovaa kamaa. Rönnbackan kielenkäyttö ei välttämättä saa kaikilta lukijoilta tyylipuhtaita pisteitä, mutta vittu jos kirjailijan tyyli kiinnosta niin jätä ihmeessä kirja väliin, mutta sitten se on oma häpeä nimittäin Rönnbacka on tämän hetken kuumin dekkarikirjailija.

Itse pidän hyvinkin paljon Rönnbackan tyylistä jossa juurikin tämä edelläkin mainittu sana on viljelty siellä täällä mutta ei liikaa. Liian moni on tosikko, joka ei suvaitse kirjassakaan kielenkäyttöä joka on halventavaa mutta nykynuoriso taitanee kuiten…