Siirry pääsisältöön

Tuomas Kyrö - Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja





Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on päässyt siihen pisteeseen, että on aika ensimmäisen kokopitkän romaanitarinan, aiemmin totuttujen pakinakokoelmien sijasta.

Mielensäpahoittajalla on edessään töitä, joita hänen on tehtävä ennen kuolemaansa: On rakennettava oma arkku, tehtävä testamentti ja laadittava hautajaispuhe. Kun vielä oma vanha rippipuku on käynyt ahtaaksi, täytyy tummapuku lainata naapurin Kolehmaiselta. Hautakivi on ostettava ajoissa, halvalla saa. Kuka saa Voortti Eskortin ja kummalle miniälle menee mikin emännän koruista.

Hänen poikansa on huolissaan isästään ja ihmettelee isänsä touhuja. Tarina saa huumorintäytteistä nostetta, kun vanhan, perityn mustepullon korkki ei aukea ja pitää lähteä hakemaan kaupungista mustetta. Samalla Mielensäpahoittaja tulee sekaantumaan nykyajan vitsauksiin, laitteisiin joita hän ei koskaan ole käyttänyt, eikä olisi käyttänyt tälläkään kertaa, jos ei olisi ollut pakko.

Tuomas Kyrö on kirjoittanut jälleen hienon, huumorintäytteisen kirjan, jossa kuitenkin on se oma vakava puolensa. Kirja on kirjoittu tarkasti ja miettien. Kuten Mielensäpahoittaja muotoilisi lauseensa: "Kyllä en antaisi tätä kirjaa pois." Tosin joku joka on tottunut  siihen, että Mielensäpahoittaja kommentoi vain muutamalla sanalla usean lauseen sijaan saattaa kokea pettymyksen. Mutta koska tämän on jo neljäs Mielensäpahoittaja -kirja niin uudistus on hyvä ja odotetaan mitä seuraava kirja tuo tullessaaan, jatketaanko tarinalla vai palataanko vanhaan.



Tuomas Kyrö
Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja
ISBN: 9789510407622
WSOY-Oma hylly-

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Marko Kilpi - Undertaker -Kuolemanenkeli

Marko Kilpi Undertaker - Kuolemanenkeli Crime Time, 2018

Marko Kilpi on tullut tunnetuksi TV:n leppoisana poliisina, mutta ennenkaikkea hän on tuttu raudankovana kirjailijana ja armottomana dekkaristina. Voin hyvin väittää, että Marko Kilpi on tällähetkellä yksi Suomen parhaimpia dekkarikirjailijoita. Hänen luoma Undertaker -sarjaa taasen voi pitää parhaimpana uutena kirjasarjana joka on aloitettu viime vuosina. Löyty tietenkin useita pitkänlinjan kirjailijoita, joiden jokaisessa dekkarissa päähenkilö on sama ja näin ollen muodostaa sarjan, esimerkiksi Mäen Vares, Jokisen Koskinen tai sitten Koskisen aloittama Murhan vuosi -sarja, jotka kaikki ovat laadukkaita sarjoja. Mutta jos puhutaan aivan tuoreista niin Marko Kilpi on onnistunut murtamaan erilaisuudellaan ja voisi jopa puhua että hieman kansainvälisillä otteilla kirjoitetun sarjan kanssa paikan dekkarikärkeen.
Kilven päähahmo Kivi on hautausurakoitsija, joka sinänsä on mielenkiintoinen uutuus dekkareissa. Ja hänen voiko jopa sano…

Seppo Jokinen - Vakaasti harkiten

Seppo Jokinen Vakaasti harkiten CrimeTime, 2017
Yhden sivulaukauksen jälkeen Jokinen tekee taas selvää jälkeä
Otsikossa viittaa Jokisen edelliseen dekkariin, Rahtari, joka oli (huom! omasta mielestäni) yksi Jokisen epäonnistuneimpia dekkareita. Onneksi Jokinen teki paluun ja uusin dekkari Vakaasti harkiten, taasen on Jokisen parhaimistoon kuuluvia teoksia.
Joku on iskenyt naskalin uhrin niskaan uimarannalla, tästä alkaa tarina joka pitää lujassa otteessa loppuun saakka. Jännäksi tarinan osoittain tekee, se että lukijalle kerrotaan murhaaja heti kättelyssä ja lukija onkin asemassa jossa se tietää murhaajan mutta rikosta tutkivat poliisit eivät. Mutta kun löytyykin toinen uhri, jolla törröttää myös naskali niskassa, ja ensimmäisesta syytetty istuukin vankilassa? Kuinkas näin kävi? Jokinen on punonut naskalinterävän juonen niin rikoksista, kuin myös tuttuun tapaan Koskisen omasta henkilökohtaisesta elämästä.
Kotimainen laatudekkari voi hyvin ja paljolti siitä on kiittäminen Seppo Jokista…

Seppo Jokinen - Lyödyn laki

Seppo Jokinen Lyödyn laki Crime Time, 2018


Lyödyn laki on jo 23. Seppo Jokisen dekkari. Maailmanlaajuisellakin mittakaavalla ajateltuna se on suuri määrä sarjaan, joka kertoo yhdestä ja samasta sankarista. Seppo Jokinen on myös palkittu kirjailija, joka on saanut neljä kertaa Tampereen kaupungin kirjalisuuspalkinnon, kerran Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon sekä toistaiseksi vain kerran Johtolanka palkinnon, vuonna 2002 vuoden parhaasta dekkarista.
Itsestäni tuli Seppo Jokisen dekkareiden fani luettuani 2001 vuonna ilmestyneen Hukan enkelit. Sen jälkeen vuosittain on ollut suuri odotus uudesta kirjasta. Jokinen kirjoittaa varmalla tyylillä jota kotimaisten dekkarien fani voi vain ihastella. Hän on luonut kirjoihinsa miljööt ja henkilöt jotka elävät kirja kirjalta omaa elämäänsä. He kasvavat ja heidän ympäristönsä muuttuu.
Lyödyn laki kuuluu Jokisen dekkareista TOP vitoseen. Sen hallitut juonen käänteet niin rikollisessa kuin päähenkilöiden yksityiselämässä luovat aidon…