M. A. Numminen
Jazzin meining
Aviador, 2016
"Jazz on muusikin taiteista arvaamattomin,
se on sisällöllisesti vaativin.
Kukaan ei voi ennustaa soolon suuntaa,
ei edes soittaja itse,
jos hän on tosi jazzmuusikko."
We Jazz -tapahtuman avajasissa esitetty proosaruno (ote siitä).
"Omaleimainen sukupolvien kestosuosikki M.A. Numminen kertoo kokemuksistaan nuorena jazzharrastajana ja –valokuvaajana – ja omasta suhteestaan jazziin ja jatsiin. Somerolla Unto Monosen tangoyhtyeessä uransa aloittanut Numminen oli todistamassa, kun Duke Ellingtonin ja Count Basien legndaariset big band -orkesterit vierailivat Suomessa. Hän oli kameroineen paikalla myös vuonna 1961, kun vanhanaikaisimmat jazzin ystävät poistuivat Kulttuuritalolta kesken John Coltranen ja Eric Dolphyn konsertin.
Nuori Ylioppilaslehden reportteri Numminen oli itseoikeutettuna haastattelijana myös silloin, kun jazzin kauhukakara Theolonius Monk antoi haastattelun Sokoksesta ostettu karvalakki päässään. Vuosien kuluttua Monk ja muut New Yorkin legendaarisen Village Vanguard -klubin kestotähdet olivat päästä nauttimaan vastavierailusta. Nummisen ja Hietasen ”Amerikan valloitus” jäi kuitenkin aikataulusyistä sillä kertaa toteutumatta. Suomessa parivaljakon ja Uusrahvaanomaisen Jatsiorkesterin ”meining” sen sijaan on kaikkien rakastamaa historiaa."
Jazz jakaa mielipiteitä kuten varmaan jakaa tämä kirjakin, en tarkoita että joku voisi sitä inhota, sitä joko rakastaa tai siitä tykkää. Numminen on tuttu mies monesta. Itse muistan Nummisen nuoruusaikojen lastenohjelmista hyppivänä ja laulavana Gommi-jäniksenä. Numminen on myös näyttelijä, säveltäjä, ohjaaja, käsikirjoittaja, kirjailija, laulaja, muusikko, Numminen on monialaosaaja jonka uusin kirja Jazzin meining ilmestyi keväällä 2016. Kuten esittelyteksti kertoo, se on täynnä M. A. Nummisen itsensä ottamia valokuvia legendaarisista jazz-muusikoista jotka, voi jopa sanoa, vyöryivät Suomeen soittamaan erityisesti kuusikymmentäluvulla.
Kirja on täynnä asiallista tekstiä ja esittelyä näistä legendoista ja kirja tarjoaa myös hauskan haastattelun, jonka Numminen teki tai voisiko sanoa yritti saada Theolonius Monkilta, vaikka haastattelijana toiminut Numminen koitti kaikella keinolla saada Monkilta vastauksia kysymyksiin, niitä ei tullut. Hän kysyi monta kertaa häiritseekö hän Monkia tai onko hän liian tungeksiva, näihin Monk vastasi että ette ole mutta mitään järkevää vastausta ei koskaan tullut. On onni, että tämä haastattelu on saatu kirjattua ylös, koska se on yksi suomalaisen jazz-haastatteluhistorian merkittävimpiä tai ainakin omalaatuisimpia ja näin ollen sopinee juurikin Nummisen tyyliin.
 |
| http://www.rockadillo.fi/m-a-numminen |
Kirjailija M. A. Numminen syntyi Somerolla 12. maaliskuuta 1940.
Hänen omaperäinen lauluäänensä on vuosien varrella taittunut niin jazziin, tangoon kuin rokkiin ja sitä kautta lastenlauluihin ja käännöskappaleisiin.
Vuosien varrella hän on käyttänyt monenlaisia taiteilija nimiä, kuten La Kamarado, Viljo Kyttälä, Usko Suomalinen, E. Väline, mutta tunnetuimmat lienevät kuitenkin M. A. Numminen sekä Gommi.
Kommentit
Lähetä kommentti