*

Jan Zographos Naarmu Plan-B, 2015 Kun kirjailija Zographos oli saanut tarpeeksi monta hylsyä kustantamoilta ja hänellä oli kädessän kuintekin mielestään laadukas ja kaikki kriteerit täyttävä käsikirjoitus kokonaisuus hän päätti ottaa käyttöön suunnitelma B:n ja näin syntyi Suomeen uusi kustantamo nimeltän Plan-B. Kutakuinkin noin menee nykyään aika monen tarina joka yrittää saada kirjansa markkinoille jos ei isot tai pienet ota niin se kustannetaan itse joko oman kustantamon kautta tai omalla nimellä. Naarmu -kirja sisältää kahdeksan pitkää novellia. Niiden pääaiheina on väkivaltaisuus ja jokainen tarina kietoutuu tavalla tai toisella toisiinsa, niissä on usein sama henkilö joka on ollut toisessa tarinassa päähenkilö mutta onkin nyt asetettu kuin sivustakatsojan rooliin, hyvä idea ja sitoo hienosti tarinat toisiinsa. Itse sorrun liian usein lukemaan isojen kustantamoiden kirjoja vaikka yritän mahdollisuuksien mukaan valita kirjastosta aina jonkun pienkustantamon

Johan Theorin Aarnivalkeat Tammi, 2015 Johan Theorinin Öölanti-sarjan päätösosa, Aarnivalkeat, on takakansiteksin perusteella mielenkiintonen kirja: Poika ja aavelaiva. Ruumisarkusta kuuluvat koputukset. Kun aarnivalkeat syttyvät, kesä paratiisisaaressa on ohi. Kirja tarjoaa rikosta, jännitystä, mystiikkaa, vanhoja kansanperinteitä ja historiaa mutta onko siinä liikaa kaikkea, voiko niistä saada aikaan hyvän jännityskirjan, sellaisen jonka on tottunut saamaan aikaan kirjailija nimeltään Johan Theorin. Ehkäpä on hyvä, että Öölanti-sarja päättyy tähän kirjaan, tai se olisi voinut päättyä paljon juhlallisemminkin. Kirja ei sinänsä ole mikään huono, mutta jos verrataan sitä Öölanti-sarjan muihin teoksiin niin se on kaukana niistä, niistä tunnelmista joita niissä kuvattiin. Hämärän hetki aloitti 2008 loistavan kirjasarjan, mutta täytyy myöntää että kirja kirjalta ne huononivat, uutta nostetta Theorin sai kuitenkin Sankta Psykon kasveteilla (2013) ja teki sen jälkeen tämän

Hannu Nyberg Hurmiosta turmioon Into-kustannus, 2015 "Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, jota arvostetaan niin tango- kuin rockpiireissäkin. ”Täysikuu”, ”Eva”, ”Poika varjoisalta kujalta” ja ”Hopeinen kuu” ovat tuttuja kaikille, mutta mikä mies Ola oikeasti oli? Olavi Virta hurmiosta turmioon  sisältää myös kaiken sen kiinnostavan tiedon miehen elämästä, jota ei ole aiemmin kerrottu ääneen. Huipulla ollessaan Ola eli supertähden elämää. Hän ajeli amerikanraudoilla, lensi kukasta kukkaan ja ryyppäsi reippaasti. Virta oli toisaalta ahkera harjoittelija ja bisnesmies, joka toisaalta hoiti talouttaan ja elämäänsä löperösti. Olan ohella värikkäissä tarinoissa mukana vilisee aikansa julkkiksia, kuten Tapio Rautavaara, Siiri Angerkoski, Pirkko Mannola, Toivo Kärki ja tietenkin Virran kruununperijät Reijo Taipale ja Eino Grön. Ilomantsin skandaali vuonna 1959 taittoi Virran uran laskuun, kiiltokuvapojan gloria mureni.

Caitlin Moran Näin minusta tuli tyttö Schildts & Söderströms, 2015 "Olen Johanna Morrigan. Olen neljätoista. Päätin juuri, että minun pitää tappaa itseni. Ei sillä, että haluaisin oikeasti kuolla! Juttu vain on niin, että minun pitää listiä Johanna ja rakentaa palikoista uusi tyttö."   Ollaan vuodessa 1990. Johanna Morrigan, neljäntoista vanha, on nolannut itsensä paikallis-tv:ssä, eikä Johannana olemisessa ole enää juurikaan järkeä. Hän luo itsensä uudelleen, ja syntyy Dolly Wilde – sanavalmis goottisankari ja kokopäiväinen femme fatale, joka ei sylje lasiin. Hänen missionaan on pelastaa boheemiperheensä vähävaraisuudelta tulemalla kirjailijaksi – ihan niin kuin Pikkunaisten Jo ja Brontën sisaret! – mutta kuolematta nuorena. Kuusitoistavuotiaana hän jo polttaa, juopuu ja tekee töitä musiikkilehdessä. Hän kirjoittaa tuhmia kirjeitä rokkitähdille, harrastaa kaikenlaista seksiä kaikenlaisten miesten kanssa ja raatelee bändit riekaleiksi lyhyissä arvioissaan. Mu