Pekka Ruissalo - J. Karjalaisesta: Vuosi vuodelta

Pekka Ruissalo

J. Karjalaisesta : Vuosi vuodelta

Readme, 2026

J. Karjalainen kuuluu niihin suomalaisiin artisteihin, joiden kohdalla pelkkä hittien luetteleminen ei oikein riitä kertomaan, mistä hänen merkityksessään on kyse. Hänen laulunsa ovat kulkeneet suomalaisten mukana vuosikymmenestä toiseen, mutta mies laulujen takana on onnistunut säilyttämään ympärillään myös tietyn salaperäisyyden.

Pekka Ruissalon J. Karjalaisesta – Vuosi vuodelta lähestyy pitkää uraa nimensä mukaisesti kronologisesti. Ratkaisu on toimiva. Lukija pääsee seuraamaan, kuinka nuoresta bluesista, folkista ja kantrista kiinnostuneesta miehestä kasvaa yksi suomalaisen populaarimusiikin tunnetuimmista lauluntekijöistä. Tähän alkuun heti pitää mainita, että tämä kirja ei ole elämäkerta kirja ja kuten kirjassakin todetaan tämän kirjan tekoon J. Karjalainen ei ole itse ollut vaikuttamassa.

Kun ura pilkotaan vuosiin ja vaiheisiin, tutut laulut ja levyt asettuvat osaksi suurempaa kokonaisuutta. Jälkikäteen katsottuna vuosikymmenet saattavat helposti sulautua yhdeksi pitkäksi menestystarinaksi, mutta tällainen rakenne muistuttaa siitä, että artistin ura muodostuu muutoksista, kokeiluista, onnistumisista ja uusista suunnista.


Karjalaisen musiikissa ovat vuosien mittaan kohdanneet rock, blues, folk, kantri ja amerikkalaisen juurimusiikin monet sävyt. Silti kuulija tunnistaa usein jo muutamasta ensimmäisestä hetkestä, että kyseessä on juuri J. Karjalainen. Hänen musiikillinen maailmansa on niin omaleimainen, ettei sitä oikeastaan tarvitse selittää. Kirja toimii samalla matkana suomalaisen populaarimusiikin historiaan. Karjalaisen ura on niin pitkä, että sen kautta näkee väistämättä myös musiikkimaailman muuttumisen. Tyylit vaihtuvat, levybisnes muuttuu ja sukupolvet tulevat ja menevät, mutta Karjalainen pysyy.

Miksi niin monet J. Karjalaisen laulut kestävät aikaa?

Yksi vastaus löytyy niiden näennäisestä yksinkertaisuudesta. Karjalainen on osannut kirjoittaa suurista asioista pienesti. Rakkaus, kaipaus, lähteminen, koti, muistot ja tavallinen elämä eivät hänen lauluissaan tarvitse valtavia sanoja. Joskus omenapuu riittää. Joskus kolme cowboyta. Joskus Doris.


Ruissalon kirja ei ole perinteinen, kaiken paljastava elämäkerta. Se on edelleen tärkeä huomio myös lukijalle. Teos on auktorisoimaton, eikä sen tarkoituksena ole avata Karjalaisen yksityiselämää perinpohjaisesti. Painopiste on ennen kaikkea urassa, musiikissa ja julkisessa J. Karjalaisessa.


Jos lukija odottaa suuria tunnustuksia, ennen kuulemattomia paljastuksia tai artistin henkilökohtaisen elämän perusteellista avaamista, kirja ei välttämättä tarjoa sitä. J. Karjalaisen ympärillä säilynyt arvoituksellisuus ei kokonaan katoa viimeiselläkään sivulla.

Kirjan kronologinen rakenne tekee siitä helposti lähestyttävän myös sellaiselle lukijalle, joka tuntee vain suurimmat hitit. Pitkän linjan fanille nautinto syntyy puolestaan muistamisesta: kappaleiden, levyjen ja uran vaiheiden mukana voi palata myös oman elämänsä vuosiin. Siinä on tämänkaltaisen musiikkikirjan viehätys. Lopulta ei enää muistele vain sitä, mitä J. Karjalainen teki tiettynä vuonna. Muistaa myös, missä itse silloin oli.

Readme on aiemminkin julkaissut vastaavalla konseptilla kirjoja esim. Hanoi Rocksista, Eppu Normaalista ja Irwinistä, ja uskon että he myös jatkavat tätä kirjojen tuotantoa koska periaatteessa tämä on vanhan tiedon keräämistä uusiin kansiin ja koville faneille kirja kuin kirja kelpaa oli se sitten virallinen julkaisu tai ei.