Siirry pääsisältöön

Laura Friman & Mikko Mattlar - Kultaturbo: Suosikki lehden tarina

 


Laura Friman & Mikko Mattlar
Kultaturbo: Suosikki lehden tarina
Johnny Kniga, 2024


Minulle tuli Suosikki! En muista kuka sen oli tilannut, mutta oletan, että mummoni oli tämän tilauksen takana. Lehti tuli muistaakseni 90-luvulla ja muista sieltä nämä kultaturbo -numerot, minialbumit, joissa esiteltiin kuvin sen aikaisia suosittuja bändejä. Lehdessä oli aina suuri kaksipuolinen juliste. Ei silloin tajunnut, että ne lehdet olisi pitänyt säilyttää, ja jos niitä nyt alkaisi keräämään omaan hyllyyn siinä menisi ikuisuus, eli te jotka olette omanne säilyttäneet pitäkää niistä hyvää huolta ne on täynnä kotimaista ja ulkomaista musiikkihistoriaa.

Voisiko Suosikki -lehti olla vielä elossa. Lehti haudattiin 2012, ja syynä siihen saattaa olla linjauksen muutos, mutta kun tämän kirjan on lukenut on siellä vihjeitä että lehti saattaisi tehdä paluun mutta olisiko se enää niin useasti ilmestyvä vai voisiko se olla pari kertaa vuodessa ilmestyvä ns. keräilykappale joka on esim. mesenaatti -palvelun kautta toteutettu, siinä näkisin idean, tue lehteä ja saat sen kotiin koska nykyaikainen lehti on vuosi vuodelta tulossa tiensäpäähän kovan digitaalisuuden vuoksi mutta tällainen nuorisolle ja nuorille aikuisille ja Suosikki -aikakauden eläneille oikea lehti voisi olla vielä IN. Itse mielelläni selailen lehdistä juttua kun taas nykynuoriso on enemmän nettimaailman kannalla.

Suosikki saa tulla uudelleen kunhan se ei ole ns. tytöille suunnattu lehti kuten se viime ajat oli, lehden on oltava samaa tuttua tavaraa jota se oli silloin kun se oli se oikea Suosikki!

Frimanin ja Mattlarin toimittama kirja Suosikki lehden historiasta on mielenkiintoista luettavaa ja kertoo sen oleellisen miksi lehti oli suosittu, mitä se sisälsi ja kuinka tärkeä se oli sen ajan bändeille ja niiden nostajaksi esiin ja kuuluisuuteen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sinikka Nopola & Tiina Nopola - Risto Räppääjä ja ujo Elmeri

Sinikka Nopola & Tiina Nopola Risto Räppääjä ja ujo Elmeri Tammi, 2019 Ujo Elmeri on 19 Risto Räppääjä -sarjan kirja. Näiden lisäksi on julkaistu oheiskirjoina yhdeksän muuta kirjaa esim. kokkauskirja, liikennekirja ja kaverikirja. Risto Räppääjä on esiintynyt myös seitsemässä elokuvassa, yhdessä animaatiosarjassa ja kirjasarjasta on tehty kolme näytelmää. Kuvittajina kirjoissa on toiminut 11 ensimmäisessä Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Nukkavieru Nelli kirjasta alkaen kuvituksesta on vastannut Christel Rönns, jolloin kuvitus otti suuren harppauksen eteenpäin tuomalla Risto Räppääjän hahmot "isommiksi".  Ujo Elmeri kertoo tarinan arasta sukulaispojasta, josta Rauha aikoo tehdä reippaan. Risto ei tietenkään sulata tätä pikkupoikaa vaan pitää Elmeria varsi lapsellisena tapauksena. Ja kun tarinaan sotkeutuu mukaan vielä Elvi-täti, jolla on omat kasvatuskeinonsa niin synty varsinainen sekamelska. Nelli, kuten lähes aina, on tarkkaavainen ja huomaa, että El

Kaarina Helakisa (toim.) - Pikku Pegasos

Kaarina Helakisa (toim.) Pikku Pegasos Otava, 2016 "400 kauneinta lastenrunoa 400 kauneinta lastenrunoa. Kaikkien lasten ikioma kirja, lastenrunouden perusteos. Pikku Pegasoksen myötä on turvallista matkata runojen maailmaan: se näyttää kuinka laaja ja rikas sekä ilmaisultaan että aihepiiriltään lastenrunouden maailma voi olla." Lapsi on pipi Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa, ei saa nousta kuin aikojen takaa. Otapas lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti! (Arvo Ylppö ja Heikki Ojansuu)  Otavan julkaisema Pikku Pegasos runokirjan 22. painos ilmestyi 2016, ensimmäisen kerran se julkaistiin jo vuonna 1980 ja sen jälkeen se on on ollut kestosuosikki lastenrunokirjojen maailmassa. Runoilija ja lastenkirjailija Helakisa oli palkittu suomalainen erityisesti lastenkirjallisuuden vaikuttaja ja hänen nimeään kantava seura vaalii hänen perintöään ja pyrkii editämään lastenkirjallisuutta. Pikku Pegasos lorukirjaan on Helakisan omien ru

Jaakko Melentjeff - Hukkuneet

Jaakko Melentjeff Hukkuneet Atena, 2017 Vahva esikoisdekkari Jaakko Melentjeff edustaa uutta, nousevaa suomalaista dekkaripolvea. Hänen esikoidekkarinsa Hukkuneet tapahtumat sijoittuvat laajalle alueelle Pohjoimaissa, eli viitteitä kansainväliseen hakuisuuteen on havaittavissa. Olen monesti kaivannut kirjoittaessani suomalaisista dekkareista, että miksi niissä ei ole yritystä kansainvälisyyteen, mutta nyt on. Melentjeffin dekkari Hukkuneet on juuri sellainen, jolta voi odottaa jonkinmoinsta läpimurtoa ainakin Pohjoismaissa. Melentjeff on onnistunut kirjoittamaan kansainväliselläkin tasolla mitattuna kelpo trillerin, hänen tyylinsä kirjoittaa tarjoaa sellaisen koukun johon jää kiinni, ja vaikka osittain kirjan juoni osoittautuu erittäin monisäikeiseksi ja henkilögalleria monipäiseksi pysyy Melentjeffin dekkari kuosissa erittäin hyvin, eikä sen vetovoima päästä otteestaan. Onko sitten jatkoa luvassa Hukkuneille? Toivottavasti on, koska kirjailijan luoma henkilöga