Juho Saari
Kuuluisan kuoleman varjo
Gaudeamus, 2020
Kuuluisan kuoleman varjo on varsin laadukas tietokirja ja selvitys Kyllikki Saaren murhan unohtamattomuudesta. Kirjan kirjoittaja Saari ei syyllistä tai halua syyllistää ketään kirjassa. Hän tuo esille nimiä ja mahdollisia tekijöitä, mutta ketään ei osoiteta sormella vaikka näin laadukkaan teoksen olisi suonut esittää se syyllinen. Varmuutta syyllisestä ei kuitenkaan ole ja tuskin näin pitän ajan päästä tuleekaan. Aineistoa murhasta ja syyllisistä on paljon ja niitä on tätä kirjaa varten tutkittu ja avattu lukijalle.
Kirjoittaja kertoo, että hän ei ole käynyt Kyllikki Saaren suohaudalla, minä olen. Paikka on tienvarrelta suhteellisen kaukana, joten tekijä on halunnut varmistaa, että ruumista ei heti löydetä ja mitä siellä onkaan tapahtunut on tehty kaikessa rauhassa, kaukana asutuksesta. En ota kantaa siihen esittääkö kirjoittaja syytöksiä sivuilla, niin voidaan tulkita teksteistä mutta pääsääntöisesti hän pyrkii esittämään kirjassa sen miki tämä murha ei ole unohtunut ja tuskin tulee unohtumaakaan.
1953 Kyllikki Saari koki surman ja siitä lähtien tämä tapaus on noussut silloin tällöin esille ja uusia vihjeitä tulee vuosittain ja vaikka ne tarkkaan tutkitaan ei tekijää ole saatu selville. Hän tuskin on enää elossa, mutta joku joka tietää saattaa olla. Olihan aikoinaan näitä, jotka kertoivat tietävänsä tekijän mutta koskaan kukaan ei ole tunnustanut tapausta.
Kyllikki Saaren murha on jäänyt suomalaisten mieleen ja se ei sieltä unohdu, ei vaikka uudet sukupolvet tulevat. He tutustuvat netin tai jostain muualta tapaukseen. Tämä tapaus kiinnostaa ja ehkä joskus syyllinenkin saa nimen ja ehkä se jopa esitetään tämän laadukkaan teoksen sivuilla.
Alkupuheessa kirjoittaja kertoo, että itseasissa hän ei ole kiinnostunut Kyllikki Saaren murhasta tai sen tekijästä. Hän ei halua osallistua keskusteluun jota käydään netin palstoilla koskien Saaren murhaan. Ainoa asia joka häntä kiinnostaa jutussa on tapahtumaketjujen rakenteet sekä kollektiivisen muistin prosessit. Aiheesta oli helppo luoda teos koska aineistoa oli saatavilla reilusti. Kirjan lukijana uskon kuitenkin, että tekijällä on pieni kiinnostus aiheeseen olemassa vaikka hän ei sitä myönnä, miksi hän muuten olisi juuri tämän tapuksen valinnut, jokin tässä kiinnostaa.
Kommentit
Lähetä kommentti