Siirry pääsisältöön

Unto Viitamäki - Seppo Tammilehto -Poutapilven poika


Unto Viitamäki
Seppo Tammilehto -Poutapilven poika
Mediapinta, 2018


Poutapilven poika on kertomus muusikosta nimeltään Seppo Tammilehto. Tammilehto on pitkän linjan muusikko vaikka nimeltään hän voi olla suuremmalle yleisölle outo nimi. Mutta jo esimerkiksi lähdetään purkamaan Seppo Tammilehdon sukua sillä, että varmaan moni tuntee nimen Topi Sorsakoski, joka oikealta nimeltään on myös Tammilehto. Joskus oli myös suosittu tangoyhtye jota luotsasi Tammilehto, eli sukunimi on tuttu ja pitkän linjan muusikoiden sukua.

Seppo Tammilehto on menestynyt ja palkittu säveltäjä ja sanoittaja. Hän on tehnyt useille kotimaisille artisteille hittikappaleita, ja levyttänyt niitä myös itse. Hänet on useasti palkittu sävellyksistään.

Poutapilven poika on kertomus tämän monipuolisen muusikon elämästä. Kirja on lähinä lyhyt läpileikkaus kaikesta siitä mihin Seppo Tammilehto on sormensa pistänyt. Kirja on täynnä tarinoita, tarinoita sieltä täältä uran verrelta. Se on kertomuskokoelma hauskoista ja surullisista tapahtumista, se on täynnä elettyä elämää ja suuria vaiheita muusikon elämän varrelta.

Unto Viitamäki on koonnut ihan kelpo kirjan yhdestä suomi-iskelmän ja popin moniottelijan uran verrelta. Tietenkin kirjasta olisi voinut tehdä vieläkin ehyemmän kokonaisuuden, mutta tällainen lyhyiden tarinoiden/sattumusten kirja on ihan mukavaa luettavaa Seppo Tammilehdosta.

Ja niitä Seppo Tammilehdon hittejä ja omia suosikkeja,  joita tulee yhtäkkiä itselle mieleen ovat mm. Punainen kitara, Maailmantango, Kun sataa niin kastuu sekä Viileä käsi mutta lämmin sydän.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

G.T. Karber - Murha!

  G.T. Karber Murha! 100 mysteeriä nojatuolietsiville Gummerus, 2024 G.T. Karberin Murha! on täydellinen valinta kaikille mysteerien ja älypelien ystäville. Kirja yhdistää murhamysteerien kiehtovan maailman ja loogiset pulmat, jotka haastavat lukijan terävimmän päättelykyvyn. Karber on rakentanut kirjan huolella, tarjoten 100 erilaista arvoitusta, jotka vaihtelevat vaikeustasoltaan ja tempaavat lukijan mukaansa ratkomaan rikoksia. Yksi kirjan vahvuuksista on sen interaktiivisuus. Pulmat on suunniteltu siten, että ne todella vaativat lukijalta luovaa ajattelua ja tarkkaa logiikkaa, mutta ne eivät koskaan tunnu mahdottomilta (Tai näi voi olettaa). Karber onnistuu ylläpitämään tasapainon haastavuuden ja palkitsevuuden välillä, mikä tekee arvoitusten ratkaisemisesta erityisen tyydyttävää. Jokainen mysteeri on omalaatuinen, ja monet tapaukset tuovat mukanaan hauskoja oivalluksia ja yllättäviä käänteitä. Kirjan rakenne tukee hyvin lukijan matkaa: arvoitukset kehittyvät vähitellen vaike...

Reijo Mäki - Maitolasimies

  Reijo Mäki Maitolasimies Otava, 2024 Maitolasimies on Reijo Mäen 35. Jussi Vares dekkari. Ensimmäinen, Moukanpeli, ilmestyi vuonna 1986, eli kohta juhlitaan jo Vares sarjan pyöreitä vuosia. Viime aikojen Jussi Vares dekkarit ovat olleet hyvin ennalta arvattavia lähinnä huonolla huumorilla höystettyjä tekeleitä. Onhan kirjoittajalla tietenkin oma huumorinsa, jota hän viljelee kirjasta kirjaan. Yksi häiritsevä asia tässä dekkarissa oli mm. se, että hän taivutti Pekko etunimen Pekkon. Oliko se tarkoituksellista vai ei, mutta oletin tämän olevan vain yksi virheellinen taivutus, mutta tätä samaa muotoa käytettiin jatkuvasti. Reijo Mäen uusimmat dekkarit ovat jo nimetty myös huumorimielessä kuten tämä Maitolasimies, tai esim aikaisempina vuosina ilmestyneet Köyhä Ritari, Soopeli, Hot Dog tai Kakolan kalpea. Toinen tunnistettava asia näissä on hyvin huumoripitoiset hahmojen nimet ja useimmiten näitä löytyy naishahmoilta joiden kanssa Jussi Vareksella tuntuu olevan aina vipinää ja ylläty...

Kimmo Svinhufvud - Viheliäinen luovuus!

  Kimmo Svinhufvud Viheliäinen luovuus! Arthouse, 2026 Kirjoittamisesta on kirjoitettu paljon. On oppaita juonesta, henkilöhahmoista, kirjoitusrutiineista, inspiraatiosta ja tietenkin siitä kaikkien kirjoittajien tuntemasta möröstä, kirjoitusblokista. Siksi uuden kirjoittamisoppaan kohdalla ensimmäinen kysymys on väistämättä: mitä uutta tästä aiheesta enää voi sanoa? Kimmo Svinhufvudin Viheliäinen luovuus! onnistuu löytämään oman näkökulmansa. Se ei yritä vakuuttaa lukijaa siitä, että kirjoittaminen muuttuisi muutamalla niksillä helpoksi. Päinvastoin kirjan lähtökohdassa on jotakin paljon kiinnostavampaa: kirjoittamiseen kuuluu ristiriitaisuutta, epävarmuutta ja keskenään kamppailevia voimia. Niitä ei välttämättä tarvitsekaan poistaa. Svinhufvud lähestyy kirjoittamista erilaisten jännitteiden kautta. Kirjan taustalla vaikuttaa muun muassa ajatus niin sanotusta viheliäisestä ongelmasta: ongelmasta, johon ei ole olemassa yhtä lopullista ja kaikkialla toimivaa ratkaisua. Kirjoittamin...