Tuulia Matilainen - Kunnes kuulen niiden tulevan

Tuulia Matilainen

Kunnes kuulen niiden tulevan

Hexen Press, 2017

Sain käteeni uuden pienkustantamon tuotoksen, kirjailija Tuulia Matilaisen mystisen kertomuksen Kunnes kuulen niiden tulevan. 

Koska nyky hetkessäkään ei voi olla varma mitä maailmalla yön aikana tapahtuu ja koska koko maailma saattaa rojahtaa ja hajota käsiin, se on oikeastan kiinni vain muutamista hulluista ihmisistä joita luoja on tänne antanut kasvaa. Kirjailija Matilaisen kirjassa maailma on hajonnut ja uusi maailma on koittanut elämää. Voiko ihminen enää luottaa tulevaan, uuden maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin vaikka se pelottaakin ihmistä.

Onko tämä Matilaisen kirja fantasiaa, katastrofia, jännitystä vai mitä se on, ennenkaikkea se on dystopiaa. Kirja tarjoaa mennyttä suomalaista taikauskoa, vanhaa perinnettä, vanhaa, todella vanhaa uskomusta, oikeastaan kulttuuriperintöä lukijalle.

Lukijana tuli mieleen Kalevala. Matilainen on onnistunut luomaan jotenkin kalevalamaisen hengen tarinaansa, kuitenkaan plagioimalla mitenkään Kalevalan tunnelmaa, mutta hänen käyttämä paikoin hyvin erikoinenkin kieli ja lauserakenne tuo mieleen kaukaisen, kauan sitten puhutun kielen, murteen jota ei ehkä ole olemassa mutta saattaisi olla.

Tarinan kertoja, tietäjä joka on hyvin äreäluontoinen, ilkeäkin ihminen joka saa kunnioitusta itselleen vain omien taitojensa vuoksi, kertoo tämän sadun. Hänen luokseen saapuu neito jota hän on tietenkin omien taitojensa varjossa osannut odottaa. Ja mitäpä satu olisi ilman kaunista naista ja hänen perässään mylviviä miehiä, mutta miehet eivät osaa odottaa mikä piilee naisen kuoren alla. Tarinassa on myös nykyaika, jossa nykyajan Siiri kertoo omasta romahduksestaan, oman maailmansa, elämänsä, heikkenemisestä.

Tarina on raaka, jossa jokaisen elämä on jossain mielessä merkityksellinen mutta myös hyvin paljon merkityksetön raakile elämää. Matilainen on onnistunut luomaan hyvin mielenkiintoisen ja erilaisen kirjallisuuden, voisi sanoa jopa helmen, muodon. Voi olla että kirja vaatii toisen lukukerran jotta siitä saa kaiken sen irti mitä kirjailija on halunnut tuoda ilmi hänen, tässä, omituisessa maailmassaan. Itsessään jo kirjankansi saa tarttumaan kirjaan kiinni, se on hyvin mielenkiintoinen ja kuvastaa hyvin sitä todellisuutta jota tulet lukijana kohtaamaan kirjan sivuilla, eli suurt mystisyyttä ja sanojen leikkiä.