Siirry pääsisältöön

Taina Haahti - Kolumnisti


Taina Haahti
Kolumnisti
CrimeTime, 2017

Ilmiannettuaan pomonsa korruptiosta ja saatuaan potkut Mara Nuutinen yrittää elättää itsensä senttailemalla lehtiin. Hän kirjoittaa suopean kolumnin uusiutuvasta energiasta ja saa tuulivoiman vastustajien vihat päälleen. Eräs heistä kutsuu Nuutisen kokemaan, kuinka kurjaa on elää Joppilan Pahavuoressa tuulivoimaloiden läheisyydessä. Kun tuulivoimapuistosta löytyy kuollut nainen, Nuutinen päättää ottaa haasteen vastaan. Perillä häntä odottaa tuulivoimaan sijoittava kunnanjohto lobbareineen, petettyjen asukkaiden yhteisö sekä lisää kuolleita naisia. Mitä syvemmälle Nuutinen kaivaa, sitä selvemmin kaiken alta tuntuu kuultavan hänen oma menneisyytensä. Pian Nuutinen huomaa joutuvansa itse epäilyjen alaiseksi. Kuolemantapauksia tutkiva rikosylikonstaapeli uskoo, että pahoilla teoilla on haaraiset juuret ja myrkyllinen kasvusto. Kun yksi asia johtaa toiseen, syntyy ikävyyksiä ruokkiva rihmasto. Sitä jotkut kasvattavat tyhmyyttään, toiset ahneuttaan, kolmannet silkkaa julmuuttaan.

Taina Haahti on kirjailija, jonka esikoisteos näki päivänvalon vuonna 1996. Kolumnisti on hänen neljästoista romaaninsa, ja hänen omien sanojensa mukaan ensimmäinen rikosromaani. Tokihan jos on lukenut Haahdin aiempia teoksia voi väittää toisin koska kyllä hänen kirjoissaan on aiemminkin esiintynyt jännityskirjallisuudelle ominaisia piirteitä. Olkoon Kolumnisti sitten ensimmäinen puhdas rikosromaani.


Haahdin kirjan teemana on tuulivoima. Viimeisen parin vuoden aikana on tuulivoimaloita noussut pilvinpimein joka puolelle. Muistan hyvin ajaessani täältä Pohjanmaalta kotiseudulle Satakuntaan, ei sillä välillä näkynyt yhtään voimalaa, nyt niitä on vajaan parinsadan kilometrin matkalla lähes joka kunnassa. Nykyiseen kotikuntaani on viime vuoden aikana noussut muutama voimala ja syntymäkuntani naapuriin niitä tuli muutamia ja niistä syntyi suuri kohu. Jotkut väittivät niiden häiritsevän niin paljon että joutuivat muuttamaan pois. Samoin kotiseutuni lehdessä kirjoitetaan jatkuvasta tuulivoimalan haitoista. Sinänsä outoa että täällä missä nyt asun ei paikallislehdissä juurikaan kirjoiteta niistä mitään vaikka asutusta on paljon enemmän lähistöllä.


Kuten Haahti kirjassaan kirjoittaa ja tuo esille fiktiivisen tarinan voimin on tuulivoimalan tuleminen paikkakunnalle suuriasia, ja osa on sen puolesta, osa vastaan ja jotkut eivät sano mielipidettään. Kuitenkin tuulivoima on bisnestä johon sekoittuu niin poliittiset kuviot kuin myös rikollisuus, jokainen haluaisi hyödyntää näiden korkeiden vipperöiden tuomaa mahdollisuutta tai tuhota se mahdollisuus jota muut havittelevat.


Kirjan päähenkilö on Mara Nuutinen, toimittaja joutuu pienen Joppila nimisen pikkupitäjän vauhtiin mukaan puolivahingossa. Kylän oma poika on juoninut oman kaverinsa Ilpo Kirvesahon tämän pienen pitäjän kunnanjohtajaksi. Ilpo osaa kyllä hommansa ja osittain tuulivoimabisneksen myötä kunta alkaa elämään nousukautta mutta kaikella on varjopuolensa. Mutta miksi naisia alkaa löytymään kuolleena. Kenellä loppujenlopuksi on puhtaat jauhot enää pussissa.


Haahdin tarina voi olla hyvinkin mahdollista ja totta. Suomessa on paljon kuoleman korvilla kärvisteleviä kuntia ja pikkukyliä, joista jokaisesta löytyy oma salainen seurueensa joka tarpeentullen laittaa tuulemaan ja kunnan/kylän asiat päälaelleen.


Taina Haahti tekee kelvollisen avauksen dekkarimaailmaan. Hänen käyttämä kielensä on vahvaa ja kirjailijan ammattitaito näkyy vahvasti tarinan taustalla. Samoin hänen paneutuminen tuulivoimala-asioihin tekee tarinasa hyvin aidon tuntuisen.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hanna Velling - Kirjosieppo

Hanna Velling Kirjosieppo Bazar, 2018


Make tarjoaa Annalle heidän yhteisessä keittiössään tomaattikeittoa, ranskalaisia perunoita ja lauseen, joka muuttaa Annan koko elämän: ”Mä muutan tästä pois.”
Jäljelle jäävät Anna, taaperoikäinen lapsi, koira, vuokra-asunto, putkiremppa, hyvää tarkoittavat ystävät, työpaikka Sirkun kauneushoitolassa, yt-neuvottelut ja äiti, joka vaihtaa huulipunan sävyä vuodenaikojen mukaan. Ruhjoutunut sydän, eikä minkäänlaista varasuunnitelmaa. Silmänräpäyksessä Annan on kasvettava elämän moniottelijaksi, jonka on selätettävä tuhat vastustajaa sisäisistä demoneista besserwisserneuvojiin. Hanna Vellingin esikoisromaani Kirjosieppo ilmestyy kauppoihin 07.08.2018. Noin kahden kuukauden odotus on odottamisen arvoinen, voin luvata sen. Hanna Velling tuo uuden raikkaan tuulahduksen suomalaiseen kirjallisuuteen vaikka aihe ja teema jota hän käsittelee kirjassaan on monesti kirjoitettu. Vellingin tapa kertoa tämä hyvin traaginen kertomus siitä mitä käy kun tulee yhtäkk…

Marko Kilpi - Undertaker -Kuolemanenkeli

Marko Kilpi Undertaker - Kuolemanenkeli Crime Time, 2018

Marko Kilpi on tullut tunnetuksi TV:n leppoisana poliisina, mutta ennenkaikkea hän on tuttu raudankovana kirjailijana ja armottomana dekkaristina. Voin hyvin väittää, että Marko Kilpi on tällähetkellä yksi Suomen parhaimpia dekkarikirjailijoita. Hänen luoma Undertaker -sarjaa taasen voi pitää parhaimpana uutena kirjasarjana joka on aloitettu viime vuosina. Löyty tietenkin useita pitkänlinjan kirjailijoita, joiden jokaisessa dekkarissa päähenkilö on sama ja näin ollen muodostaa sarjan, esimerkiksi Mäen Vares, Jokisen Koskinen tai sitten Koskisen aloittama Murhan vuosi -sarja, jotka kaikki ovat laadukkaita sarjoja. Mutta jos puhutaan aivan tuoreista niin Marko Kilpi on onnistunut murtamaan erilaisuudellaan ja voisi jopa puhua että hieman kansainvälisillä otteilla kirjoitetun sarjan kanssa paikan dekkarikärkeen.
Kilven päähahmo Kivi on hautausurakoitsija, joka sinänsä on mielenkiintoinen uutuus dekkareissa. Ja hänen voiko jopa sano…

Seppo Jokinen - Lyödyn laki

Seppo Jokinen Lyödyn laki Crime Time, 2018


Lyödyn laki on jo 23. Seppo Jokisen dekkari. Maailmanlaajuisellakin mittakaavalla ajateltuna se on suuri määrä sarjaan, joka kertoo yhdestä ja samasta sankarista. Seppo Jokinen on myös palkittu kirjailija, joka on saanut neljä kertaa Tampereen kaupungin kirjalisuuspalkinnon, kerran Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon sekä toistaiseksi vain kerran Johtolanka palkinnon, vuonna 2002 vuoden parhaasta dekkarista.
Itsestäni tuli Seppo Jokisen dekkareiden fani luettuani 2001 vuonna ilmestyneen Hukan enkelit. Sen jälkeen vuosittain on ollut suuri odotus uudesta kirjasta. Jokinen kirjoittaa varmalla tyylillä jota kotimaisten dekkarien fani voi vain ihastella. Hän on luonut kirjoihinsa miljööt ja henkilöt jotka elävät kirja kirjalta omaa elämäänsä. He kasvavat ja heidän ympäristönsä muuttuu.
Lyödyn laki kuuluu Jokisen dekkareista TOP vitoseen. Sen hallitut juonen käänteet niin rikollisessa kuin päähenkilöiden yksityiselämässä luovat aidon…