Juha-Pekka Koskinen
Kannibaalien keittokirja
Like 2017
JP = Juurikin parasta
JP Koskinen alkaa olemaan vuodesta toiseen varma kirjoittaja. Hän onnistuu luomaan kirjoja jokaiselle lukijalle. Murha vuosi -sarja dekkarinälkäisille, lapsille hän tarjoaa mm. Gabriel Hullo -sarjan. Hän kirjoittaa historiallisia teoksia, hän kirjoittaa novelleja joita on ilmestynyt tänä vuonna mm. Sadan vuoden unet -kokoelmassa, sekä syyskuussa julkaistava Iloinen itsenäisyys -kokoelma.
JP Koskinen on kirjoittanut jälleen uuden kirjan, tällä kertaa hauskan Kannibaalien keittokirjan, joka sisältää nimensä mukaisesti reseptejä kannibaaleille mm. sormistroganoffin ja aivokeiton reseptit. Vaikka kaikki kuulostaa hurjalta, on tämä silti hauska, ja voi jopa sanoa romanttinen kirja, samalla tämä on "raaka" trilleri ja kauhukirja koska kuolleita tässä kirjassa on paljon. Kannattaa ehottomasti hankkia tämä kirja omaan keittiöön, ihan vaikka jos sattuisi joskus tarvitsemaan reseptiä miten valmistaa Lahkolaispataa
Musta satiiri lihansyönnin maailmasta.Oskari Patamäki on arvostettu ravintolakriitikko, mainosmies ja kulinaristi, jonka suurin intohimo ei kestä päivänvaloa. Yksinäinen visionääri suunnittelee läpimurtoa maailman ruokapulan ratkaisemiseksi, kun kohtalo vyöryttää hänen tielleen esteitä: uusi esimies, lumoava nainen ja salaliittoteorian riivaama isoveli.Kannibaalien keittokirja on uudenlainen aluevaltaus JP Koskisen laajassa tuotannossa. Se on mustan huumorin sävyttämä trilleri, genrerajoilla leikittelevä romaani erityisestä miehestä, jolla on erityinen lahjakkuus.
* * * * *
- Tietysti. Vai onko siinä jotakin vikaa?
- Ei. Ohjeet ovat mainioita. Ja kuten sanoin, huumori keventää sitä sopivasti. Joidenkin kohtausten komiikka on ehkä hiukan liioiteltua, mutta se on vain hyvä. Kriitikot tuskin kehuvat sitä, mutta eihän kriitikot koskan maksa kirjoista mitään. Ostava yleisö on tärkein, raha ratkaisee. (s. 236)
* * * * *
Voin vain kuvitella kuinka hauskaa kirjoittajalla on ollut kirjoittaessaan tämän keittokirjan reseptejä, ja miten hän on saanut tehtyä taustatutkimukset kuinka kauan pitää esimerkiksi varpaita paistaa ja mistä hän tietää, että silmämunia saa keittää vedessä vain neljä minuuttia muuten ne saattavat sumentua liikaa. Uskoisin kirjailijan nauttineen tämän kirjan tekemisestä täysin siemauksin ja kukapa tietää, että onko hän nauttinut siinä samassa vaikkapa korvalehtikeittoa.
Kommentit
Lähetä kommentti