Kuokkamummo on alunperin vaasalainen urbaanilegnda, jonka olemassa olosta tiedetään jotain, mutta ei tarpeeksi, mutta nyt vaasalainen Marko Hautala on kirjoittanut tarinan tästä luokkaa heiluttavasta mummosta, tarina voi olla totta, sen voi jokainen itse päättää kun on kirjan lukenut. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea.
Hautala on onnistunut kirjoittamaan niin täysiverisen kauhuromaanin kuin vain voi tehdä. Ja parasta kauhuahan on se mitä ei näe, vaan sen tuntee jossain tuolla syvällä ytimissä. Jo pelkästään kirjan kansi antaa hyvän kuvan mitä tuleman pitää, hiipivää kauhua, kauheaa mummoa. Kirja on vauhdikas, viihdyttävä, pelottavakin tietyllä tapaa.
Kirjassa Maisa aloittaa tutkimukset väitöskirjaansa varten ja kohteena on tietenkin tarinat jotka koskevat Kuokkamummoa, mutta kun tarpeeksi syvältä kaivelee ja toisten asioihin sotkeutuu niin hän ei voi aavistaa millaisen tapahtumaketjun hän laukaisee. Sagal Yusuf on yksi tarinan päähenkilöistä, joka on mukana niinsanotussa Kuokkamummokultissa. Takautumat joita kirjassa on, tuovat lisäväriä ja syvennystä tarinaan ja ne on osittain yksi kauhun lisäämistapa.
Kirjan ehkä mielenkiintoisin ja muistettavin hahmo kaikkien muiden ohella on Kalastaja, joka yrittää pitää uteliaat poissa von Bondorffien huvilalta. Kalastaja uistelee pääasissa kaloja, mutta myös koiria ja ihmisiä unohtamatta. Kuin myös näissä Kalastajan tapauksissa, niin muissakin Hautala on osannut kertoa hienosti kauhuasioita fiilispohjalta, miten sen tuntee, ei miten sen näkee.
Varmaan jokaisen meidän kotipitäjässä on hahmo tai hahmoja, joista voisi kirjoittaa kirjan, ja jokainen voi keksiä sellaisia itsekin ihan kadulla kulkevista ihmisistä, joita näkee päivittäin. Mulle itselle tälläisiä hahmoja on mm. Arpamies, joka joka päivä käy ostamassa R-kioskilta arvan, valkohanskamies, mies joka kulkee aina valkoiset hanskat kädessä, tosin häntä ei ole nyt näkynyt hetkeen, sitten on kyyrypappa, joka potkuttelee rollaattorilla selkäkyyryssä, unohtamatta tietenkään pillipiiparia joka aina kesäisin sulostuttaa meitä naapuritalon terassilla pillimusiikilla. Nämäkin voi olla joskus ns. urbaanilegendoja, jotka on olemassa mutta niiden olemassa oloa ei moni tiedä.
Marko Hautala on tehnyt viime vuosien kauheimman kirjan ja seuraavalle Hautalan kirjalle on erittäin suuret odotukset, voi vielä laittaa paremmaksi?
Ellei Kuokkamummo valloita Amerikkaa, niin vika on heissä, ei Hautalassa.
"Te mietitte, mitä Kuokkamummo tekee. Kuokkamummo tappaa lapsia. Se on vanha kuin meri ja taivas. Se hiipii rantametsissä ja niiden isojen kivien välissä ja kaatuneiden puiden takana. Paljain laihoin varpain se menee kuin minkki. Ja jokainen, joka käy sen talon pihalla ilman lupaa, joko kuolee tai tulee hulluksi. Se odottaa, että joku liikaa kiroillut jää joukosta jälkeen, kuselle tai tekstaamaan tai katsomaan perhosta tai pelastamaan linnunpoikaa. Se odottaa, että sille käännetään selkä. Se humauttaa kuokan lapaluiden väliin niin, että ilmat menee pihalle ja jaloista häviää tunto."
Marko Hautalan teokset:
2014 Kuokkamummo
2013 Unikoira
2011 Torajyvät
2009 Käärinliinat
2008 Itsevalaisevat
2002 Kirottu maa
Kommentit
Lähetä kommentti